Mitä alkoholijuoma sisältää?
Miksi mehupurkin kyljestä voi lukea, mitä tuote sisältää, mutta viinipullosta vastaavat tiedot puuttuvat?
Esimerkki kertoo epäkohdasta, jonka korjaaminen on EHYT ry:n keskeisiä vaikuttamisviestinnän kohteita viime vuosina. Tavoitteena on saada kaikkiin alkoholituotteisiin etiketti- ja pakkausmerkinnät, jotka kertovat tuotteen ainesosat ja energiapitoisuuden.
Nyt tiedonantovelvollisuus koskee vain niitä juomia, joiden alkoholipitoisuus on enintään 1,2 prosenttia. Tuotetiedoilla on kuitenkin tärkeä merkitys esimerkiksi allergikoille ja erikoisruokavaliota noudattaville – ja usein peruskuluttajallekin.
– Nykypäivänä ihmiset ovat kiinnostuneita omasta terveydestään ja hyvinvoinnistaan. Tässä on lähdetty kuluttajan tarpeesta: kuluttajalla on oikeus tietää, mitä hän juo, EHYT ry:n viestintäpäällikkö Päivi Tiittanen toteaa.
Kansalaiset samalla kannalla
EHYT selvitti suomalaisten kantaa asiaan kyselytutkimuksella viime keväänä. Vastausten perusteella 64 prosenttia alkoholia käyttävistä on sitä mieltä, että tuotetiedot pitäisi olla näkyvissä alkoholijuomissa yhtä lailla kuin elintarvikkeissakin.
Tulokset julkistettiin Päihdepäivillä, jossa aihetta käsiteltiin myös EHYTin järjestämässä seminaarissa. Lisäksi kampanja näkyi sosiaalisessa mediassa, etenkin Twitterissä.
– Olemme myös kontaktoineet päättäjiä, ja aihe on herättänyt heissä positiivista kiinnostusta. Kommenteista päätellen kyse on asiasta, jota moni ei vain ole aiemmin tullut ajatelleeksi, Tiittanen kertoo. Muutoksen aikaansaaminen vaatii kansainvälistä yhteistyötä. Sen veturina on toiminut eurooppalaisten terveysjärjestöjen verkosto Eurocare, joka on jo vuosia tehnyt työtä Labelling-nimellä tunnetun hankkeen edistämiseksi.
Pitkäjänteistä vaikuttamista
EHYT ry:n talous- ja hallintojohtaja Kari Vuorinen kuuluu Eurocaren hallitukseen.
– Viime marraskuussa Labelling-teemasta keskusteltiin alkoholi-, viini- ja panimoteollisuuden kanssa Brysselissä pidetyssä tilaisuudessa. Samassa yhteydessä myös eurooppalainen kuluttajaliike toi asiaa voimakkaasti esiin, hän kertoo.
Alkoholijuomien tuottajien kanssa on Vuorisen mukaan näkemyseroja muun muassa siinä, missä mittayksikössä energiapitoisuus ilmoitettaisiin, riittäisikö älypuhelimella luettava QR-koodi tuotetietojen ilmoittamiseen ja miten tiedonantovelvollisuus ratkaistaisiin ravintolassa annoksittain myytävien juomien osalta.
– Vastassa ovat voimakkaat liiketaloudelliset intressit. Esimerkiksi viiniteollisuus on Euroopassa vahvaa maataloutta, jolla on suuri merkitys ihmisille sekä kulttuurisesti että elinkeinona. On ymmärrettävää, että sillä on vahvat edunvalvontapiirit, Vuorinen toteaa.
Vaikuttamistyö tästä aiheesta jatkuu edelleen. EU-vaalien jälkeen EHYT on asiasta yhteydessä suomalaisiin euroedustajiin, ja syksyllä 2019 teemaa käsitellään myös kansainvälisessä seminaarissa Helsingissä.
Teksti: Helinä Kujala