Korona-aika tuonut rahapelaajien läheisille sekä helpotusta että ahdistusta
Suomessa on noin 790 000 läheistä, joiden elämää haittaa esimerkiksi puolison, vanhemman tai lapsen liiallinen rahapelaaminen. Pelaaminen voi heijastua läheisen talouteen, fyysiseen ja psyykkiseen terveyteen tai haitata sosiaalisia suhteita. Tämä kävi ilmi myös kahdesta korona-ajan nettikyselystä, jotka teimme rahapelaajille ja heidän läheisilleen.
Koronaepidemia on jatkunut jo yli vuoden ja on muuttanut rahapelaamista. Veikkauksen hajasijoitetut rahapeliautomaatit sekä pelisalit ovat olleet kiinni ja urheilutapahtumia on peruttu. Tilanne on pakottanut osan pitämään taukoa pelaamisesta, mutta osalle etätyön tai lomautusten myötä on avautunut uudenlaisia mahdollisuuksia pelaamiseen.
Kuluvana vuonna tekemässämme kyselyssä nousi esiin rahapelaamisen kahtiajakautuminen ja se, kuinka osalla pelaajista rahapelihaitat ja ongelmat ovat syventyneet korona-aikana. Ongelmien syventyminen näkyi myös läheisten vastauksissa:
”Aluksi (rahapelaaminen) lisääntyi radikaalisti. Nyt tasoittunut, mutta riippuvuus on vahvistunut. Pelaa kaikkea mitä voi; rahapelit, nettipelit ym.”
Kyselyyn vastasi 39 läheistä, joista suurin osa oli naisia (72 %). Vastauksissa näkyivät samat huolet kuin Pelirajattoman viime vuoden korona-ajan kyselyssä: osalle korona toi jännitteitä perhe-elämään sekä stressiä ja rahahuolia.
” – – Olen avopuolisolleni katkerampi, sulkeutuneempi ja välinpitämätön kuin ennen pandemiaa. Avopuolison mielenterveys on myös negatiivisempi, kuin ennen pandemiaa. Saamme kaikki laskut maksettua ja pidettyä esim. kallista autoa, mutta ruokaan rahaa jää vähän. Taloudellinen taakka jää usein minun hartijoilleni.”
Jotkut kantoivat myös huolta nettipelaamisen kasvusta sekä pelaamisen lisääntymisestä koulujen siirryttyä etäopetukseen.
Kaikille korona-aika ei kuitenkaan tuonut lisää haasteita vaan helpotusta niin ihmissuhteisiin kuin taloudelliseenkin tilanteeseen.
Avun tarve korostui
36 prosenttia läheisistä oli sitä mieltä, että korona-aika ei vaikuttanut rahapeleihin kuluneeseen rahan määrään. 31 prosentin mielestä rahaa oli kulunut enemmän korona-aikana kuin ennen sitä ja rahaa oli lainattu niin läheisiltä kuin pikavippiyhtiöiltäkin. 18 prosenttia läheisistä ilmoitti, että pelaaja oli käyttänyt pelaamiseen vähemmän rahaa korona-aikana kuin ennen sitä.
”Vaikuttaa – –, että hänelle on jäänyt enemmän rahaa käyttöönsä, kykeni mm. kaksi viimeistä kuukautta maksamaan osan vuokrastaan. Sitä ennen olemme aina joutuneet maksamaan asumistuen ylittävän osuuden. Emme ole raaskineet jättää omaa lasta asunnottomaksi, vaikka tiedämmekin vuokrarahojen kuluneen pelaamiseen.”
Avun tarpeen kasvu korostui korona-aikana. Vastaajat kertoivat itse tarvitsevansa apua sekä haluavansa apua myös läheiselleen. Vastauksissa näkyi turhautuneisuus siihen, että läheinen ei tiedä, miten pelaajaa voisi auttaa ja epätieto siitä, mistä apua voisi saada. Osa läheisistä oli korona-aikana hakenut ensimmäistä kertaa apua ja osa oli turhautunut saatavilla olevien palvelujen toimivuuteen.
”Apua on todella huonosti saatavilla. Pompotellaan hoitajilta/lääkäreiltä toiselle ja ryhmät täynnä. Psykiatreille pitkät jonot eikä pääse puhumaan tai saatika kysymään neuvoa ja apua tilanteisiin. Nytkin puoliso sai ensimmäisen kerran päihderiippuvaisuushoitajalle ja aika peruttiin samana päivänä eikä tietoa uudesta ajasta. Puolisoni vaikutti todella epätoivoiselta ja masentuneelta.”
Puolet haluaisi sulkea peliautomaatit kokonaan
Veikkaus lisäsi vastuullisuustoimiaan korona-aikana alentamalla nopearytmisten pelien päivä- ja kuukausikohtaisia tappiorajoja. Hajasijoitettuihin automaatteihin lisättiin pysyvästi pakollinen tunnistautuminen tammikuussa 2021. Kyselyymme vastanneista läheisistä 59 prosenttia oli sitä mieltä, että tunnistautuminen vähentää rahapelihaittoja. 13 prosentin mielestä uudistus ei tule vähentämään haittoja.
Läheisistä suurin osa oli sitä mieltä, että automaatit tulisi pitää suljettuina (49 %), avaamisen kannalla oli 18 prosenttia ja 23 prosenttia ei osannut vastata. Myös edellisvuoden kyselyssä rahapeliautomaattien suljettuna pitäminen sai eniten kannatusta.
EHYT teki internetkyselyn yhteistyössä Helsingin yliopiston CEACGin, A-klinikkasäätiön ja Sosped-säätiön kanssa. Aineisto kerättiin 16.2.–21.3.2021 yli 15-vuotiaille tarkoitetuilla avoimilla suomen- ja ruotsinkielisillä internetlomakkeilla. Kyselyyn vastasi 226 ihmistä ja se on jatkoa keväällä 2020 toteutettuun nettikyselyyn.
Lisätietoja: Rahapelihaittojen ehkäisyn asiantuntija Eija Pietilä eija.pietila@ehyt.fi, p. 050 514 7658
