EHYT ry kysyy: Kuka masinoi outoa keskustelua alkoholimainonnasta?
Tiukennukset ovat tulossa voimaan vuodenvaihteessa. Onkin yllättävää, että keskustelu mainonnasta ja sen rajoittamisesta on juuri nyt ryöpsähtänyt liikkeelle, vaikka asiassa ei olla tekemässä uusia päätöksiä ja rajoitusten voimaantuloonkin on vielä useampi kuukausi aikaa.
Viime viikkojen julkinen keskustelu alkoholimainonnasta on lisäksi liikkunut hyvin oudoilla urilla. Mediassa ja somessa on kannettu huolta Keravan jättimäisestä oluttölkistä, joka mahdollisesti ei enää saisi nököttää Lahdentien varressa vuodenvaihteen jälkeen sekä Sinebrychoffin hevosten nimistä, jotka mahdollisesti olisivat ristiriidassa lakimuutosten kanssa. Kumpikin lienee hyvin vähämerkityksinen asia suurimmalle osalle suomalaisista. Sen lisäksi ne ovat vähintäänkin epäolennaisia asioita alkoholimainontaa koskevassa lakiuudistuksessa.
Jättitölkin ja hevosten jälkeen julkisessa keskustelussa nousi esiin mm. virheellinen tieto, että laki jatkossa kieltäisi kuluttajaa kehumasta lempioluttaan sosiaalisessa mediassa. Uusin perätön väite oli viski-sanan kieltäminen. Väärät tiedot ovat jo lähteneet elämään omaa elämäänsä sosiaalisessa mediassa.
Alkoholimainonta lisää tutkitusti nuorten juomista
Alkoholimainonnan uudet rajoitukset rajoittavat alkoholin tuottajien ja myyjien mahdollisuutta mainostaa tuotteitaan kaduilla tai sosiaalisessa mediassa. Kuluttajat sen sijaan saavat jatkossakin kehua suosikkijuomiaan niin paljon kuin haluavat. Rajoitusten taustalla on vahva tutkimusnäyttö siitä, että alkoholimainonta vaikuttaa ennen kaikkea lapsiin ja nuoriin. Mainonta saa nuoret juomaan aikaisemmin ja enemmän. Yhteys aikuisten alkoholinkäyttöön ei ole yhtä selvä, mutta siitäkin on tutkimuksessa viitteitä. Tutkimusmassasta huolimatta alkoholielinkeino pyrkii kiistämään tutkitut vaikutukset aivan kuten tupakkateollisuus aikanaan. Kyse ei ole kotimaisesta vaikuttamistyöstä, vaan kansainvälinen alkoholiteollisuus on samoilla teemoilla ja argumenteilla liikkeellä ympäri Eurooppaa ja myös globaalisti. Myöskään keskustelu alkoholimainonnan rajoittamisesta ei ole mikään suomalainen erikoisuus vaan hyvinkin ajankohtainen teema eri puolilla Eurooppaa.
Eduskunta kuuli valiokuntakäsittelyn kuluessa runsaasti eri alojen, myös alkoholialojen ja ulkomainosalan asiantuntijoita ja päätyi siihen, että alkoholimainonnan vaikutuksista on olemassa niin vahva näyttö, että mainontaa on tärkeää rajoittaa. EHYT ry toivoo niin medialta kuin päättäjiltä lähdekriittisyyttä – kenen intressissä on käynnistää uudelleen jo kertaalleen hävitty vaikuttamistyö alkoholimainonnan puolesta?
Alkoholista puhuttaessa on välttämätöntä nostaa esiin sen taloudelliset, terveydelliset ja sosiaaliset vaikutukset. Alkoholi aiheuttaa suomalaiselle yhteiskunnalle arviolta 6–7 miljardin euron välilliset ja välittömät kustannukset joka vuosi. Alkoholi on Suomessa työikäisten suurin kuolemansyy, ja alkoholihaittojen takia menetetään vuosittain peräti kaksi miljoonaa työpäivää. Alkoholimainonnan rajoittaminen on viime vuosina noussut eurooppalaisessa keskustelussa hinnan ja saatavuuden rajoitusten rinnalle tärkeimpänä täydentävänä keinona päihdehaittojen vähentämiseen.
Lisätietoja:
Sari Aalto-Matturi, toiminnanjohtaja, EHYT ry
p. 0400 508 234, sari.aalto-matturi(a)ehyt.fi
Tuomas Tenkanen, johtava erityisasiantuntija, EHYT ry
p. 050 441 0449, tuomas.tenkanen(a)ehyt.fi
