Päihdepäivät: 30 vuotta kohtaamisia ja koulutusta
Taukovuotta viettävä Päihdepäivät täyttää tänä vuonna 30 vuotta. Perinteikkäästä tapahtumasta on muodostunut päihdealan suurin koulutustilaisuus ja kohtaamispaikka, jonne kokoonnutaan kuulemaan vuosittain sosiaali-, terveys- ja päihdealan kärkiosaajia.
Päihdepäiviä on koko sen 30-vuotisen historian ajan järjestänyt moniammatillinen päihdetyön verkosto. Tapahtuma on kerännyt päihdealan ammattilaisia, vapaaehtoisia ja opiskelijoita yhteen vuosittain vaihtuvan teeman äärelle. Moni vierailijoista on vakiokävijöitä, jotka tulevat tapahtumaan vuosi toisensa jälkeen.
EHYT ry:n Nuoret-osaston päällikkö Ilmo Jokinen on osallistunut vuosien aikana Päihdepäiville niin seminaarien puhujana kuin vierailijanakin. Jokinen kertoo, että Päihdepäivät saattaa juontaa juurensa historiallisista raittiuspäivistä.
”Ehkäisevää päihdetyötä edelsi raittiustyö, jonka juuret ovat 1800-luvulla. Raittiuspäivät olivat osa raittiusliikkeiden toimintaa”, hän jatkaa.
Tavoitteena oli aikanaan kannustaa ihmisiä alkoholista pidättäytymiseen. Työ loi perustan viime vuosikymmeninä monipuolistuneelle yhteiskunnalliselle päihdekeskustelulle. Huomion kiinnittyminen päihteiden moninaisuuteen sekä haittojen ehkäisyyn synnytti tarpeen ehkäisevälle päihdetyölle sekä moniammatilliselle yhteistyölle, joiden pohjalta myös nykymuotoiset Päihdepäivät ovat rakentuneet.
EHYT ry ja EPT-verkosto tapahtuman tuottajiksi
Alkuun Päihdepäivät olivat silloisen Terveyden edistämisen keskus ry Tekryn sekä myöhemmin SOSTE Suomen sosiaali- ja terveys ry:n organisoima tapahtuma, jolloin se tunnettiin nimellä Valtakunnalliset Päihdepäivät sekä Valtakunnalliset Päihde- ja mielenterveyspäivät.
Alan tärkeimmän koulutustapahtuman pitopaikaksi valikoitui vuosien aikana paikkakuntia eri puolelta Suomea.
Jokinen muistelee lämmöllä kollegojen kanssa tehtyjä yhteisöllisiä reissuja odotettuun tapahtumaan, joka tuolloin järjestettiin syksyisin. Kun kolme päihdealan järjestöä, Elämä On Parasta Huumetta ry, Elämäntapaliitto ry ja Terveys ry yhdistyivät, myös Päihdepäivät siirtyi uuden yhteisen organisaation, EHYT ry:n ja Ehkäisevän päihdetyön järjestöverkoston vastuulle.
Muutoksen myötä, vuodesta 2014 lähtien, Päihdepäivien vakiopaikaksi on muodostunut Helsinki, jonne matkataan joka kevät myös pienemmiltä paikkakunnilta. Poikkeuksena oli korona-aika, jolloin vuoden 2020 Päihdepäivät peruuntuivat.
Tämän jälkeen osallistujat pääsivät kuulemaan seminaareja etäyhteyksin virtuaalisen messutapahtuman muodossa, kunnes vuonna 2023 palattiin Helsingin Kulttuuritalolle. Jokinen muistelee korona-ajan järjestelyjä erikoisena ja mieleenpainuvana kokemuksena.
”Seminaarien välissä osallistujille tarjottiin etäohjelmaa, jossa pääsin toimimaan välijuontajan roolissa yhdessä verkkotyön tiimivastaava Sebastian Östmanin kanssa. Oli hienoa, kun koronan keskellä meitä oli iso porukka toteuttamassa Päihdepäiviä”, Jokinen muistelee.
Päihdepäivät kohtaamisten kenttänä
Päihdepäivien teemat ja aiheet ovat vuosien saatossa mukailleet yhteiskunnallisia ilmiöitä ja ajankohtaisia kysymyksiä. Tapahtuman koordinoinnista vastaavan asiantuntija Cilla Schroederin mukaan tärkeää on, että tapahtuma vahvistaa asiakkaiden ammatillista osaamista. Jokista messutapahtumassa kiehtovat erityisesti järjestöjen pitämät ständit, joissa kuulee päihdealan toimijoiden uusimpia kuulumisia. Tapahtumassa ainutlaatuista on myös ihmisten luoma tunnelma sekä mahdollisuus verkostoitumiseen.
Schroeder tuumaa asiakkaiden nauttivan Päihdepäivillä erityisesti siitä, että he pääsevät tapaamaan alan kollegoja. Tähän myös Jokinen voi oman kokemuksensa myötä yhtyä.
”Päihdepäivillä erityisen hienoa on aina nähdä vanhoja tuttuja ja tutustua uusiin.”
Myös tulevaisuudessa Päihdepäivät säilyy tapahtumana, joka paitsi tuo yhteen alalla työskenteleviä ihmisiä, myös vastaa erilaisten asiakkaiden moninaisiin tarpeisiin ja päihdealan erityiskysymyksiin.
Teksti: Sonja Kiviranta
