Viron viina ei ole suomalaisen alkoholipolitiikan suurin asia

Nyt julkisuudessa käytävä keskustelu korostaa Viron alkoholituonnin, viinarallin ongelmallisuutta. Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry:n toiminnanjohtaja Kristiina Hannula näkee, että ongelma on suuri, mutta peräänkuuluttaa, että tuonnin määrä on asetettava oikeisiin mittasuhteisiin.

– Toisin kuin julkisuudessa on annettu ymmärtää, Viron alkoholintuonti on hienoisessa laskussa. Vuoteen 2014 verrattuna suomalaiset matkustajat toivat Suomeen 7,7 prosenttia edellisvuotta vähemmän. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan esimerkiksi oluen tuonti väheni peräti 10 prosenttia edellisvuoteen verrattuna. Samoin alkoholia maahan tuovien ihmisten osuus on ollut laskussa. Virossa tehtyjen alkoholin veronkorotusten voi odottaa laskevan tuontia entisestään, toteaa Hannula.

Viinaralli on haaste, mutta ei suinkaan merkittävin ongelma Suomen alkoholipolitiikassa. Viinaralliin on puututtu lisäämällä tullin valvontaa ja säätämällä ohjeellisista rajoista.

Viinarallia yritettiin Suomessa suitsia veronalennuksella vuonna 2004, jolloin varauduttiin Viron EU-jäsenyyteen.  Hinnanalennus johti kulutuksen ja haittojen hallitsemattomaan kasvuun. Virheen korjaaminen vaati yhteensä viisi veronkorotusta vuosina 2008–2014.

–  Nyt olemme taas veroalea edeltäneellä kulutustasolla. On hölmöläisten touhua hyökätä viinarallin kimppuun keinoilla, jotka lisäävät alkoholin kulutusta ja päihdehaittoja, summaa Hannula.

 

Tasapainoista alkoholipolitiikkaa

Alkoholipolitiikkaa tehtäessä tulee tarkastella talouden kokonaiskuvaa, eikä kiinnittää huomio vain jonkin yksittäisen alan kannattavuuteen. Alkoholin myynnin lisääntymisestä olisi epäilemättä taloudellista hyötyä panimoteollisuudelle ja alkoholia myyville yrityksille. Samaan aikaan esimerkiksi terveyspalveluiden kuormittuminen lisäisi kustannuksia. Kulutuksen kasvu lisää haittoja ja lasku siitä tulisi veronmaksajille ja muun elinkeinoelämän maksettavaksi. Alkoholinmyynnillä ei Suomen taloutta elvytetä.

Jos tuijotetaan pelkkiä viinarallin vaikutuksia saamatta jääneinä alkoholiverona tai alkoholialan kannattavuutta Suomessa, unohdetaan, että alkoholin isot kustannukset ja niihin liittyvät säästömahdollisuudet ovat muualla, ei viinarallissa. Alkoholihaitat aiheuttavat Suomelle 5-6 miljardin euron välilliset ja välittömät kustannukset.

– Alkoholipolitiikan uudistamisella on tavoiteltava tasapainon saavuttamista. Tehtävät päätökset vaikuttavat kansanterveyteen, työelämään, perheisiin ja ihmisten hyvinvointiin, siinä missä myös panimoalan tulevaisuuden näkymiin.  Uudistuksen paino on kuitenkin oltava kokonaisuudessa. Päättäjiltä on lupa odottaa vastuullisia päätöksiä, joiden myötä asetetaan koko kansan hyvinvointi päätöksenteon mittariksi.

Lisätiedot:

Kristiina Hannula

Toiminnanjohtaja, EHYT ry

p. 040 7015207