Tutkimustietoa Päihdepäiviltä: Alkoholiongelmasta kärsivä perhe ei löydä apua tarpeeksi ajoissa

Alkoholinkäyttöä perheissä tutkinut Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen erikoistutkija Henna Pirskanen painotti puheenvuorossaan varhaista puuttumista, jota kuitenkin hidastavat muun muassa ongelman kieltäminen ja leimautumisen pelko perheessä sekä toisaalta ammattilaisen voimattomuus perheessä piilotellun ongelman edessä. Puheenvuoroissa tuli esille myös ehkäisevän päihdetyön resurssipula: palvelut eivät pysty vastaamaan perheiden kasvavaan avun tarpeeseen.

Pirskasen mukaan tutkimukset osoittavat ristiriidan suomalaisessa alkoholikulttuurissa:
– Juomatapatutkimuksista tiedetään, että suurin osa alkoholista kulutetaan kotona. Kyselytutkimukset kuitenkin kertovat, että lasten mielestä alkoholi ei kuulu kotiin. A-klinikkasäätiön Lasinen lapsuus -kyselytutkimus osoittaa, että vanhempien alkoholinkäytöstä johtuvia haittoja kokevien lasten ja nuorten määrä on kasvanut huolestuttavasti parissa vuosikymmenessä ja on nyt 26 prosenttia.

Eri perheenjäsenten kokemista alkoholihaitoista on hiljattain alkanut kertyä monipuolista tutkimustietoa. Pirskanen korostaa, että tutkimuksen on tärkeää tavoittaa kaikkien perheen jäsenten ääni ja siten tuoda uusia välineitä alkoholiongelmasta kärsivän perheen kohtaamiseen. Ahdistuksen ja häpeän tunne koskettaa sekä lasta että vanhempaa. Leiman sijaan perhe tarvitsee tukea.

– Vanhemmuuden tukeminen ja ylipäätään vanhemmuustaitojen opettelu on tutkimusten valossa tärkeää myös alkoholiongelman kanssa kamppailevalle vanhemmalle, Pirskanen toteaa. Päihdeongelman ja vanhemmuuteen liittyvien kysymysten samanaikainen käsittely on esimerkiksi tutkija Maritta Itäpuiston tutkimuksessa osoittautunut tehokkaaksi.

Päihdetyöntekijöille piilotetut ongelmat ja kulissit ovat Pirskasen mukaan suuri haaste.
– Kun lapsi pärjää koulussa ja elämässään, vanhemman on helppo kieltää ongelma, Pirskanen toteaa. Lasinen lapsuus -kyselytutkimuksen mukaan mahdollisuus käsitellä arkaa aihetta anonyymisti ammattilaisen kanssa verkossa tai puhelimitse on tärkeä sekä vanhemmalle että lapselle tai nuorelle.
– Lapset ja nuoret hyötyvät erityisesti varhaisesta tuesta luonnollisessa kasvuympäristössään, Pirskanen kertoo Lasinen lapsuus -tuloksiin viitaten. Esimerkiksi kouluharrastukset ja netti ovat paikkoja, joissa lapsi voi hakea aikuisen tukea vaikeassa tilanteessa.

Perheitä verkossa tukee esimerkiksi Naistenkartano ry:n Nettikartano, joka esitteli toimintaansa seminaarissa. Juuri naisten kasvanut alkoholinkäyttö näkyy piikkinä perheiden alkoholihaittatilastoissa, muun muassa kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten määrässä. – Naisen alkoholiongelma lamauttaa koko perheen ja onkin tärkeää tukea juuri äitejä, Naistenkartanon verkkotoimintaa eli NOVAT-vertaistukiryhmiä koordinoiva Sonja Laine toteaa.

Myös Päihdepäiviä koordinoiva EHYT ry tekee perheitä tukevaa ehkäisevää päihdetyötä. Seminaarin puheenvuoroissa ja kommenteissa esille tuli esimerkiksi vanhempainiltojen kautta tehtävä ehkäisevä päihdetyö. Mannerheimin Lastensuojeluliiton erityissuunnittelija Jenni Heleniuksen mukaan yleinen kommentti on, että paikalla eivät ole ne, joiden pitäisi olla. Kuitenkin useimmat paikalle tulleet ovat kokeneet vanhempainiltojen tietosisällöt ja keskustelut itselleen tarpeellisiksi. EHYT ry:n HUBU-menetelmä tuo kouluissa lapset ja huoltajat saman päihdekysymyksen ja paikallisen ongelman äärelle ja helpottaa siten keskusteluyhteyttä. Sosiaalisessa mediassa EHYT ry:n verkkopedagogit keskustelevat nuorten kanssa suosituilla verkkofoorumeilla.

Lisätietoja:
Henna Pirskanen, YTT, erikoistutkija, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL, henna.pirskanen@thl.fi, puh. 02 9524 7304
Jenni Tikkanen, tiedottaja, EHYT ry, jenni.tikkanen@ehyt.fi, puh. 050 438 3845