Tipaton tammikuu – alkoholi on myös työhyvinvointikysymys

Tipattomalla tammikuulla voi parantaa omaa terveyttään, mutta lisäksi alkoholinkäytön vähentämisellä on laajempaakin vaikutusta työelämään, korostavat Tipaton tammikuu –kampanjaa tukevat palkansaajakeskusjärjestöt SAK, STTK ja Akava. Tammikuussa noin viidesosa alkoholia käyttävistä suomalaisista viettää tipatonta.

Työikäisistä miehistä jopa 39 prosenttia ja naisista 14 prosenttia kuuluu alkoholinkäyttötapojen perusteella riskiryhmään.

”Alkoholin käytöstä aiheutuu runsaasti kustannuksia ja inhimillisiä haittoja sairauspoissaolojen, työkyvyttömyyseläkkeiden, tapaturmien, työttömyyden pitkittymisen sekä tuottavuuden alenemisen myötä. Alkoholi on Suomessa myös työikäisten yleisin kuolinsyy”, toteaa STTK:n sosiaali- ja terveyspoliittinen asiantuntija Riitta Työläjärvi.

Vuosittain alkoholinkäytön haitat aiheuttavat 4−6,5 miljardin euron kustannukset. Alkoholin aiheuttamien sairauspoissaolojen määräksi on arvioitu noin 2 miljoonaa päivää vuodessa.

Tipaton-kampanjaa koordinoivan Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry:n aikuistyön päällikkö Antti Hytti muistuttaa, että alkoholinkäyttö voi näkyä töissä monilla muillakin tavoin kuin klassisina maanantaipoissaoloina. ”Jos ottaa pari–kolme annosta joka ilta, se todennäköisesti heikentää unen laatua ja voi siten vaikuttaa vireyteen ja työtehoon seuraavana päivänä”, Hytti antaa esimerkin.

Alkoholi voi monissa tapauksissa vaikuttaa yhtenä tekijänä työssä jaksamiseen ja henkiseen hyvinvointiin liittyvien ongelmien taustalla. Moni myös purkaa työstressiä alkoholin avulla. Alkoholista onkin tärkeää keskustella työpaikalla yhdessä työnantajan, työntekijöiden ja työterveyshuollon kanssa. Keskustelujen tueksi työpaikat tarvitsevat tietoa alkoholin vaikutuksista työssä.  Työpaikoilla pitäisi laatia myös päihdeohjelma, jossa on linjattu yhteiset tavoitteet ja menettelytavat siitä, miten alkoholiasioissa toimitaan.

”Alkoholin käytön hallitsemiseksi täysin raittiit jaksot kuten ’tipaton tammikuu’ ovat käyttökelpoinen keino”, jatkaa Riitta Työläjärvi. Tipaton tammikuu on hyvä ajankohta keskustella työpaikoilla alkoholista, kohtuullisesta alkoholin käytöstä ja sen vaikutuksista terveyteen ja hyvinvointiin vaikkapa tietoiskun merkeissä.

”Kuitenkin on syytä muistaa, että liiallisen alkoholinkäytön aiheuttamien terveysongelmien ennaltaehkäisy on osa normaalia työterveyshuollon toimintaa, jota tulee tehdä yhteistyössä työpaikoilla ympäri vuoden”, painottaa lakimies Paula Ilveskivi Akavasta.

”Alkoholihaittojen ehkäisy työpaikoilla on parhaimmillaan kaikkien yhteinen asia – niin esimiesten, työntekijöiden kuin työterveyshuollonkin”, rohkaisee EHYT ry:n Hytti ja muistuttaa, että työpaikoille on tarvittaessa saatavilla tukea päihdeohjelmien laatimiseen sekä koulutusta esimiehille ja henkilöstöedustajille alkoholihaittojen havaitsemiseen ja niihin puuttumiseen.

Vuodesta 2004 lähtien joukko sosiaali- ja terveysalan toimijoita on edistänyt viestinnällä Tipattoman tammikuun tunnettuutta ja näkyvyyttä. Vuodesta 2012 alkaen toimintaa on koordinoinut Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry. Yhteistyökumppaneina Tipattoman järjestämisessä toimivat tänä vuonna myös palkansaajakeskusjärjestöt SAK, STTK ja Akava.

Lisätietoja:

Aikuistyön päällikkö Antti Hytti, Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry, antti.hytti(at)ehyt.fi, 040-779 1387

Sosiaali- ja terveyspoliittinen asiantuntija Riitta Työläjärvi, STTK, riitta.tyolajarvi(at)sttk.fi, 040-827 2988

Lakimies Paula Ilveskivi, Akava, paula.ilveskivi(at)akava.fi, 050-565 1664

www.tipaton.fi