Shokkiuutisointi vääristää pelikeskustelun

Tämän tiedostivat hyvin myös Suomen suurimman tietokonefestivaalin Assembly Summerin kävijät. Monet kokivat leimautuvansa peliharrastuksensa takia ja törmäävänsä usein negatiivisiin stereotypioihin epäsosiaalisista ja syrjäytyneistä pelaajista. Assembly Summer 2012 -tapahtumassa järjestetyssä kyselyssä selvitettiin kävijöiden pelitottumuksia sekä näkemyksiä pelaamisen hyödyistä ja haitoista. Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry:n Pelitaito-projektin toteuttamaan kyselyyn vastasi yhteensä 257 henkilöä.

Mustavalkoinen ja pelaajia leimaava keskustelu on tuttua myös lasten ja nuorten pelihaittoja ehkäisevän Pelitaito-projektin projektipäällikkö Inka Silvennoiselle. ”Pelien leimaaminen ja yksipuolinen ongelmien korostaminen ei auta pelihaittojen ehkäisyssä, vaan voi jopa hankaloittaa sitä. Haittakeskustelun rinnalle tarvitaan laajempaa keskustelua ilmiöstä kokonaisuutena, jotta todelliset haitat pystytään erottamaan tietämättömyydestä johtuvasta panikoinnista.” toteaa Silvennoinen.

Pelaajat pitivät pelihaitoista käytävää keskustelua tärkeänä, mutta sen rinnalle kaivattiin pelien hyödyistä ja laajemmin pelaamiseen liittyvistä ilmiöistä käytävää keskustelua. Vastaajista valtaosan mielestä pelaamisen hyödyistä ei keskustella nykyisellään riittävästi. Moni koki myös ongelmallisena sen, että pelaamisen haitoista ja etenkin peliväkivallasta käytävä keskustelu perustuu harvoin tutkittuun tietoon. Keskusteluun kaivattiin enemmän faktoja ja realismia. Erityisesti toistuvaa yksittäistapausten shokkiuutisointia kritisoitiin.

Pelaaminen viihdettä ja yhdessä tekemistä

Pelaamisen keskeisimmiksi hyödyiksi nousivat vastaajilla sosiaalisuuteen liittyvät tekijät, uuden oppiminen, kielitaidon parantuminen sekä rentoutuminen pelien parissa. Keskeisimpinä haittoina nähtiin niska-, hartia- ja selkävaivat, peleihin käytetyn ajan venyminen sekä pelien ”koukuttavuus”. Liiallista pelaamista piti todellisena ongelmana yli puolet vastaajista ja monille liiallinen pelaaminen ja muun elämän kärsiminen oli tuttu ilmiö. Useimpien kohdalla pelaaminen oli saatu hallintaan joko omin voimin tai läheisten tuella. ”Usein jo asian esiin nostamisella ja tuen tarjoamisella on suuri merkitys. Kavereista huolehtiminen tässäkin asiassa kannattaa” muistuttaa Silvennoinen.

Suurimmalle osalle vastaajista pelaaminen oli ensisijaisesti hauskaa ajanvietettä ja viihdettä. Myös pelaamisen sosiaalisuus ja sen asema harrastuksena muiden joukossa korostuivat monissa vastauksissa. Kuten eräs vastaaja kiteytti ”Pelaaminen voi olla myös hieno harrastus, siinä missä joku muukin. Toinen menee pelaamaan kiltansa kanssa kahdeksalta, toinen pelaa sählyä samaan aikaan. Pelaaminen tuo yhteen ihmisiä ja ei ole ennenkuulumatonta että paras kaveri tai puoliso on löytynytkin pelaamisen avulla.”

Lisätietoa

Projektipäällikkö Inka Silvennoinen

inka.silvennoinen(at)ehyt.fi

050 3665279

Pelitaito-projekti on Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry:n viisivuotinen lasten ja nuorten pelihaittoja ehkäisevä projekti, jota rahoittaa Raha-automaattiyhdistys. Lisätietoa projektista sekä lasten ja nuorten pelaamisesta www.pelitaito.fi.