SARIN BLOGI: Alkoholista pitäisi puhua

Alkoholinkäyttö on arkipäiväistynyt suomalaisessa elämänmenossa. Vajaassa 50 vuodessa alkoholinkäyttömme on nelinkertaistunut. Kun alkoholia juodaan enemmän, se myös aiheuttaa enemmän haittoja. Niistä suurin osa osuu ihan tavallisille alkoholia käyttäville ihmisille ja heidän läheisilleen – eivät vain suurkuluttajille, kuten usein luullaan.

Alkoholi paitsi lyhentää työuria, myös vaikuttaa monella tavoin vanhenevan väestön terveyteen ja hyvinvointiin.  Eläkkeelle jäävät ikäluokat ovat tottuneet käyttämään alkoholia elämässään toisella tavoin kuin omat vanhempansa.  Monelle tulee yllätyksenä, että alkoholinkäytön riskirajat laskevat kun ikävuosia karttuu. Jos on tottunut pitämän viinipullollista oman kertakulutuksensa rajana, ei välttämättä tule ajatelleeksi, että terveelläkin ikäihmisellä riskiraja on suunnilleen tuo sama viinipullollinen viikossa.

Alkoholin saatavuus ja hinta on tutkitusti suorimmat keinot, joilla alkoholinkulutukseen ja alkoholihaittoihin voidaan vaikuttaa. Alkoholilainsäädäntöön tai veroratkaisuihin vaikuttaminen ei kuitenkaan yksin riitä. Rinnalla tarvitaan pitkäjänteistä työtä kulttuurisen muutoksen tukemiseksi, valistusta ja vuorovaikutusta, tietoa, jonka varassa voimme päättää omista valinnoistamme ja vaikuttaa omaan hyvinvointiimme.

Tässä työssä avaintoimijoita ovat eläkeikäisten omat yhteisöt sekä ihmisten kohtaamista edesauttava vapaaehtoistoiminta eri muotoineen. Yhdistystoiminta on jo itsessään hyvinvointia edistävää ja päihdehaittoja ehkäisevää. Yhteisö suojaa yksinäisyydeltä ja tuottaa merkityksellisyyttä elämään. Eläkeikäisten yhteisöt voivat myös suoraan murtaa alkoholista puhumisen tabuja yhteiskunnassamme.

EHYT ry:n koordinoimassa Ikähankkeessa mukana olleet eläkeläisjärjestöt ovat lähteneet aktiivisesti ja sitoutuneesti yhteistyöhön haitattomamman päihdekulttuurin puolesta. Tätä hyvää yhteistyötä on tärkeää jatkaa!