Rahapeliuudistuksessa on selvitettävä lapsiin ja nuoriin kohdistuvat vaikutukset

Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry, Mannerheimin Lastensuojeluliitto ja Pelastakaa Lapset vetoavat, että rahapelijärjestelmän uudistus on valmisteltava huolellisesti ja hyvän lainvalmistelutavan mukaisesti. Lapsia ja nuoria aikuisia (18–24-vuotiaat) on myös uudessa järjestelmässä suojeltava rahapelihaitoilta. Oleellinen osa valmistelua on lapsivaikutusten arviointi, jonka tulokset on otettava huomioon lain sisällössä ja toimeenpanossa.

Haitallisimpien rahapelien tarjonta ja markkinointi tulevat todennäköisesti lisääntymään

Hallitusohjelman mukaan Suomi siirtyy nettirahapelien osalta lisenssijärjestelmään vuoden 2026 alusta. Kyseessä on historiallinen muutos, joka todennäköisesti tulee lisäämään erityisen haitallisten rahapelien, kuten nettikasinopelien, tarjontaa ja mahdollisesti myös niiden markkinointia. Tällä hetkellä Veikkaus ei saa markkinoida kaikkein haitallisimpia rahapelejä, kuten nettirahapeliautomaatteja.

­ – Mitä nuorempina lapset altistuvat rahapelaamiselle, sen markkinoinnille ja aloittavat rahapelaamisen, sitä enemmän rahapelihaittoja he kokevat. Tästä on vankkaa tutkimustietoa. Rahapelihaittojen kokemiseen saattaa liittyä myös päihteiden käyttöä, terveysongelmia ja väkivaltaista käytöstä, kertoo Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry:n rahapelihaittatyön päällikkö Riitta Matilainen.

Alaikäisten rahapelaaminen on kasvussa

Tuoreen Kouluterveyskyselyn (2023) mukaan peruskoulun 8.–9.-luokkalaisten viikoittainen rahapelaaminen on kasvanut. Myös ammatillisten oppilaitosten 1.–2. vuoden opiskelijoiden sekä lukion 1.–2. vuoden opiskelijapoikien rahapelaaminen oli lisääntynyt.

Rahapelaaminen on hyvin sukupuolittunut ilmiö, joka koskee etupäässä poikia. Myös Ruotsista on saatu viime aikoina hälyttäviä tietoja: CANin vuoden 2023 koululaistutkimuksen mukaan erityisesti lukiolaispoikien rahapelaaminen on lisääntynyt voimakkaasti: 40 prosenttia lukiolaispojista oli pelannut vähintään kerran vuodessa. Myös lukiolaistyttöjen rahapelaaminen on lisääntynyt (12 prosenttia vuonna 2023). Ruotsissa on ollut lisenssijärjestelmä vuodesta 2019.

Lapset ja nuoret kokevat rahapelihaittoja myös perheenjäsentensä ja läheistensä rahapelaamisen kautta. THL:n väestökyselyssä vuodelta 2019 kävi ilmi, että 790 000 suomalaista on kokenut haittoja, jotka ovat aiheutuneet läheisen rahapelaamisesta.

Perheenjäsenten liiallinen rahapelaaminen aiheuttaa lapsille ja nuorille taloudellisia, sosiaalisia ja terveydellisiä haittoja ja lisää riskiä lapsiperheköyhyyteen.

Myös nuoria aikuisia on suojeltava rahapelihaitoilta

Nuoret itsenäistyvät aikuiset (18–24-vuotiaat) ovat erityisen haavoittuvainen ryhmä rahapelihaitoille ja pikavippien aiheuttamille ongelmille. Arpajaislain valmistelussa myös heidät on otettava huomioon. Eri kanavissa olevaa rahapelimarkkinointia ei saa kohdentaa nuorille aikuisille ja heillä pitää olla muita alhaisemmat tappiorajat, jotka koskevat kaikkea rahapelaamista.

Rahapeliuudistus olisi erinomainen tilaisuus asettaa kaikkeen rahapelaamiseen 20 vuoden ikäraja.

Arpajaislain valmistelu on tehtävä huolellisesti

Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry, Mannerheimin Lastensuojeluliitto ja Pelastakaa Lapset vetoavat, että arpajaislaki on valmisteltava huolellisesti. Rahapelijärjestelmän ja sen sääntelyn on perustuttava tutkittuun tietoon. Vaikutusten arvioinnissa on huomioitava ja otettava esimerkkiä Tanskan, Ruotsin, Saksan ja Hollannin uudistusten vaikutuksista.

Huolelliselle lainvalmistelutyölle on annettava riittävästi aikaa. Hyvin tiukasta aikataulusta on tarvittaessa joustettava, jotta uudistus voidaan toteuttaa hyvän lainvalmistelutavan mukaisesti. Uudistuksen vaikutukset on arvioitava laaja-alaisesti ja laadukkaasti. Lapsiin ja nuoriin kohdistuvat vaikutukset on tunnistettava ja otettava huomioon uudistusta koskevassa päätöksenteossa.   

– Rahapelijärjestelmän uudistuksen valmistelussa on arvioitava lapsiin ja nuoriin kohdistuvat vaikutukset. Näin uudistuksessa lapsiin ja nuoriin kielteisesti vaikuttavat toimet voidaan jättää kokonaan tekemättä tai ainakin lieventää niitä, toteaa pääsihteeri Milla Kalliomaa Mannerheimin Lastensuojeluliitosta.

Suomalaisen yhteiskunnan etu on, että lisenssijärjestelmään siirtyminen ei aiheuta lisää rahapelihaittoja, vaan uudistuksella ehkäistään ja vähennetään haittoja.

Lisätietoja:

Riitta Matilainen
rahapelihaittayksikön päällikkö
Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry
puh. 040 707 6960
riitta.matilainen@ehyt.fi

Esa Iivonen
vaikuttamistyön johtaja
Mannerheimin Lastensuojeluliitto
puh. 075 324 5521 
esa.iivonen@mll.fi

Hanna Markkula-Kivisilta
pääsihteeri
Pelastakaa Lapset
puh. 050 462 1148
hanna.markkula-kivisilta@pelastakaalapset.fi