Päihdepäivien paneeli: kansanedustajat suostuvaisia lopettamaan oluen sunnuntaiaamun myynnin

Päihdepäivien loppuseminaarin kansanedustajapaneelissa ruodittiin alkoholipolitiikkaa ja päihdehaittojen vähentämistä. Kaikki kansanedustajat laputtivat vihreää oluen poistamiselle kaupoista sunnuntaiaamuisin. Kaikki panelistit halusivat myös varoitusmerkinnät pulloihin. Lisäksi panelistit halusivat tukea kuntia alkoholin julkiseen nauttimiseen liittyvissä rajoituksissa sallimalla rajausmahdollisuuden kunnille.

Kiivaan alkoholipoliittisen keskustelun rooleista valitsisin itselleni mieluiten kukkahattutädin – haittoja ei pidä hyssytellä, vaan vähentää, lähetti ministeri Huovinen terveisensä Päihdepäivien päätösseminaariin. Ministeri muistutti, että parempi ja vaikuttavampi päihdepolitiikka edellyttää oikeaa tietoa.

EHYT ry:n toiminnanjohtaja Sari Aalto-Matturi muistutti loppuseminaarissa, että vastuullinen alkoholipolitiikka katsoo isoa kuvaa Suomen koko talouden  –  ei vain muutaman elinkeinon näkökulmasta. – Keskeinen kysymys kun alkoholilakia tänä vuonna uudistetaan on, lähtevätkö päihdekuolemat taas nousuun uudistuksen seurauksena kuten edellisen lakikauden aikana vai tehdäänkö laki, joka vähentää niitä.

Suomen taloudelle lakiuudistus on merkittävä. EHYT ry:n eilen julkistaman yritysjohtajakyselyn mukaan (TNS Gallup) 80 prosenttia yritysjohtajista pitää päihteistä aiheutuvia ongelmia suomalaiselle yhteiskunnalle merkittävinä ja 71 prosenttia näki, että alkoholin kustannukset tulevat viime kädessä yritysten maksettaviksi.

EHYT ry tavoittelee lakiuudistusta, joka auttaisi painamaan alkoholin kulutusta kahdeksaan litraan, Ruotsin tasolle. Tämä säästäisi Suomelta 1-2 miljardia euroa vuodessa.

– Kun halutaan vähentää päihdehaittoja, on aina vähennettävä kokonaiskulutusta, muistutti Aalto-Matturi. – Nämä kulkevat käsi kädessä. Alkoholihaitoista suurin osa aiheutuu muille kuin suurkuluttajille, sillä meitä muita on niin paljon. Vain 22 prosenttia miesten päihdehaitoista syntyy suurkuluttajista.

– Onnistunut alkoholipolitiikka edellyttää kohtaavaa päihdetyötä, valistusta ja kohtuullista sääntelyä, Aalto-Matturi avasi.

EHYT ry:n aikuistyön päällikkö Antti Hytti listasi keinoja työelämän kärsimien alkoholihaittojen vähentämiseen. – Työnantajia voi tukea yleisellä alkoholipolitiikalla. Kun alkoholipolitiikalla onnistutaan vähentämään kokonaiskulutusta, vähennetään päihdehaittoja. Työpaikkojen päihdeohjelmat pitää saada yleisemmiksi ja isompi huomio tulee kiinnittää lähiesimiehen osaamiseen. Myös seurannan ja mittareiden tehostaminen työpaikkojen kosteuskulttuurin arvioimisessa on tuloksekasta.

Hytti katsoi asiaa myös päinvastaisesta näkökulmasta: kehittämällä hyvää suomalaista johtamista ja vähentämällä työstressiä voidaan osaltaan tehdä ehkäisevää päihdetyötä, sillä myös heikko työhyvinvointi lisää alkoholin käyttöä.

Porin psykososiaalisten palvelujen päällikkö Matti Järvinen huomautti tarpeiden kasvaneen ja resurssien niukkenevan. – Pakka-toiminnan (paikallinen alkoholipolitiikka) vakinaistaminen on ollut merkittävä tekijä kuntien ehkäisevässä päihdetyössä. Aina – ei vain niukkenevien resurssien tilanteessa – on etsittävä uusia tapoja toimia. Heikkoja signaaleja on etsittävä ja tunnistettava, jotta osataan toimia ajoissa.

Loppuseminaarin kansanedustajapaneelissa ruodittiin alkoholipolitiikkaa ja päihdehaittojen vähentämistä. Keskustan Inkeri Kerola painotti päihdehaittojen vähentämisessä kasvatustyön ja varhaiskasvatuksen merkitystä. Vasemmiston Eila Tiainen vähentäisi haittoja ennen kaikkea hinnan ja saatavuuden rajoittamisella, muttei unohtanut valistusta.  Kristillisten Jouko Jääskeläinen puuttuisi mainontaan rankalla kädellä. Sosiaalidemokraattien Merja Mäkisalo-Ropponen vetosi alkoholihaittojen vähentämisessä tutkimustuloksiin hinnan ja saatavuuden merkityksestä ja mainonnan rajoittamisesta. Hän myös vahvistaisi suuntausta alkoholin nauttimiseen ravintoloissa – inhimillisempiin aikoihin. Kokoomuksen Sanna Lauslahti iloitsi alkoholimainonnan tiukentamisesta. Hän panostaisi kotikasvatukseen ja mallin näyttämiseen lapsille sekä kitkisi katukauppaa ja alkoholin välittämistä nuorille. Myös työuria lyhentävä työikäisten alkoholinkäyttö ansaitsisi toimenpiteitä.

Kaikki kansanedustajat laputtivat vihreää oluen poistamiselle kaupoista sunnuntaisin, esillä oli jopa lauantai-illan rajoittaminen. Kaikki panelistit halusivat varoitusmerkinnät pulloihin.

Äänestyksessä, jossa kysyttiin keskioluen siirtämisestä Alkoon, jos se säästäisi miljardin Suomelta, siirto sopi kaikille paitsi kokoomuksen Lauslahdelle. Kaikki panelistit halusivat tukea kuntia alkoholin julkiseen nauttimiseen liittyvissä rajoituksissa sallimalla rajausmahdollisuuden kunnille. Kaikki myös halusivat uudistaa alkoholilakia alkoholihaittojen vähentämisen näkökulmasta – ei työllisyyden. Kannabiksen vapauttamista suosi ainoastaan Virtanen.

– Suomalaisuuteen tarvittais kokonaisvaltaista välittämistä ja erilaisuuden hyväksymistä, summasi paneelista hivenen myöhästynyt Perussuomalaisten Pertti Virtanen alkoholipoliitiikkapaneelin kesken. – Erilainen on helposti kiusattu, myös vähemmän juova erilainen.

– Ehkäisevän työn merkitys huonossa taloustilanteessa korostuu, päätti EHYT ry:n johtaja Kristiina Hannula Päihdepäivät. – Ehkäisevä työ on nähtävä investointina. Järkevää päihdepolitiikkaa on tehtävä tosiasioiden, ei tunteiden valossa. Päihdepolitiikan perustehtävä on ihmisten hyvinvoinnin edistäminen.

Päihdealan vuoden kärkitapahtuma, Päihdepäivät käsitteli päihdealan ajankohtaisimpia kysymyksiä (13.– 14.5.2014) Helsingin Telakalla.

Lisätietoja:
Sari Aalto-Matturi, toiminnanjohtaja, EHYT ry, puh. 0400 508 234
Helena Hulkko, viestintäpäällikkö, EHYT ry, puh. 050 582 2211
www.ehyt.fi