Huumekuolemien ehkäisyssä tulee muistaa laaja keinovalikoima
Keskustelu valvottujen käyttötilojen kokeilemisesta huumeita käyttäville on jälleen ajankohtainen, kun eduskunta käsitteli keskiviikkona 13.9. asiasta tehtyä kansalaisaloitetta. Huumehaittojen ehkäisy on käyttötilaa suurempi kysymys ja siksi on varmistettava, että saatavilla on riittävästi matalan kynnyksen palveluja sekä nuorille suunnattua huumeiden käyttöä ehkäisevää toimintaa.
”Nyt käytävä juupas-eipäs-keskustelu käyttötilan kaltaisesta yksittäisestä toimenpiteestä vie huomiota pois olennaisesta. Olennaista olisi, että he, jotka tarvitsevat apua ja tukea, saavat sitä. Tarvitsemme matalan kynnyksen paikkoja, koska nykyinen palvelujärjestelmä ei vastaa riittävällä tavalla hoidon ja tuen tarpeeseen”, sanoo Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry:n toiminnanjohtaja Juha Mikkonen.
Esimerkiksi järjestöjen ylläpitämille matalan kynnyksen päiväkeskuksille, jotka tarjoavat terveys- ja sosiaalineuvontaa päihdeasiakkaille, on tällä hetkellä vaikeaa löytää toimitiloja jopa Helsingin kaltaisesta suuresta kaupungista.
”Koko maahan tarvitaan riittävästi matalan kynnyksen terveysneuvontapisteitä, joissa on tarjolla haittojen vähentämisen keinoja. Valvottu käyttötila on yksi mahdollinen toimenpide laajemmassa keinovalikoimassa. Päätöksenteossa olisi tärkeää suunnata resursseja sekä ehkäisevään toimintaan että haittojen vähentämiseen”, Mikkonen sanoo.
Sanoista tekoihin
Huumeiden käyttöön tulee ensisijaisesti puuttua sosiaali- ja terveydenhuollon, ei rikosoikeudellisin, keinoin. Huumekuolemien vähentämiseksi tarvitaan tehokkaita ratkaisuja sekä poliittista tahtoa ongelman ratkaisemiseksi.
“Orpon hallitusohjelman kirjaus erityisen huomion kiinnittämisestä nuorten huumeidenkäytön ehkäisyyn ja nuorten huumekuolemien vähentämiseen tulee konkretisoida ja resursoida”, Mikkonen sanoo.
Haittojen vähentämisen ohella keskeistä on, että nuorille tarjotaan laadukasta ja kulloiseenkin ikä- ja kehitystasoon sopivaa ennaltaehkäisevää työtä nuoren omassa yhteisössä, kuten koulussa ja oppilaitoksessa, harrastuksissa ja sosiaalisessa mediassa. Myös perheet tarvitsevat tukea päihteisiin liittyvissä ongelmissa. Varhainen tuki ja tarvittaessa vanhemmuustaitojen vahvistaminen ovat tutkitusti vaikuttavaa ehkäisevää työtä.
”Tarvitsemme myös uusia haittoja vähentäviä toimenpiteitä. THL:n asiantuntijaryhmän suosituksiin ja ratkaisuehdotuksiin tulisi suhtautua vakavasti. Tarvitaan myös tarkempaa tietoa huumekuolemien taustasyistä. Merkittävä osa huumekuolemista Suomessa on hengityslaman aiheuttaneita moniainemyrkytyksiä, joissa yhdistyy alkoholi sekä päihteinä käytetyt lääkeaineet buprenorfiini ja bentsodiatsepiini”, kertoo Mikkonen.
Suomessa monimuotoisesta ehkäisevästä työstä ja terveyden edistämisestä vastaavat pitkälti kansalaisjärjestöt, joilta hallitus on leikkaamassa 100 miljoonaa euroa vuonna 2027.
”Jos aidosti halutaan vähentää huumekuolemia, leikkaukset eivät tarjoa helpotusta tilanteeseen ja hallituksen tulisi ne perua. Merkittävä osa huumekuolemista olisi ehkäistävissä. Jokaisella on oikeus päästä avun piiriin siitä pyydettäessä. On tiedossa, että huumeita käyttävät ihmiset saavat usein apua ongelmiin liian myöhään. Jokainen päihdekuolema – myös alkoholista johtuva – on inhimillinen tragedia, joka koskettaa vuosittain kymmeniätuhansia läheisiä. Menetys vaikuttaa läheisten jaksamiseen ja arjessa selviytymiseen. Siksi laaja-alaisen ja kohdennetun palvelujärjestelmän rakentaminen on tärkeää koko väestöön kohdentuvan ehkäisevän työn ohella”, muistuttaa Mikkonen.
Lisätietoja:
Juha Mikkonen, toiminnanjohtaja
EHYT ry
puh: 050 527 4780
juha.mikkonen@ehyt.fi
