Haitat muille -näkökulma voi olla avain suomalaisten työurien pidentämiseen – myös keskeltä

”Haitat muille” on alkoholitutkimuksen ja -politiikan näkökulma, joka voi muun muassa auttaa ratkomaan suomalaisen työelämän suuria haasteita. Lähestymistapa pyrkii viemään alkoholikeskustelua oikealle uralle: kyse ei ole ongelmakäyttäjistä, vaan haittoja aiheuttavat ja kokevat lähiyhteisö ja koko yhteiskunta.

Päihdepäivien Haitat muille -seminaari 13.5. Helsingin Tapahtumakeskus Telakalla valotti alkoholihaittojen muodostumisen ja kokemisen vuorovaikutuksellista luonnetta. Kuten juomatavoilla, myös haitoilla on sosiaalinen luonne.                                                       

– Alkoholi- ja päihdehaitat nähdään usein vain yksilön omaa hyvinvointia uhkaavana terveysriskinä, mutta haitat heijastuvat laajalti käyttäjän sosiaaliseen ympäristöön ja yhteiskuntaan. Kyse ei ole vain yksilöstä, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkija Katariina Warpenius kuvaa.

Haitat muille -näkökulma tarkoittaa sitä, että päihdehaittojen tutkimuksessa katse on kääntynyt yksilöstä ”muihin” eli läheisiin, paikallisyhteisöön, työpaikoille ja koko yhteiskuntaan. Tupakkakeskustelussa näkökulma on tuttu, puhutaan passiivisesta tupakoinnista. Alkoholihaittoja käsittelevässä keskustelussa ja alkoholipolitiikan tarkastelussa se on noussut esiin vasta hiljattain ja on osoittautunut hyvin latautuneeksi aiheeksi.

– Lähestymistavassa vedetään rajaa yksilönvapauden ja muiden ihmisten oikeuksien välille. Vastakkain ovat oikeus vapaaseen kulutukseen ja muiden oikeus koskemattomuuteen, Warpenius selventää.

On helppo nähdä, miksi haitat muille -näkökulma voi olla piikki alkoholiteollisuuden lihassa.

– Markkinaintressien edustajat rajoittavat mielellään alkoholihaitat koskemaan ongelmallisesti juovia yksilöitä, seminaarin puheenjohtajana toiminut Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen erikoistutkija Christoffer Tigerstedt kertoo.

Julkisessa keskustelussa alkoholin sääntelyä vastustetaan usein sillä perusteella, ettei ole oikein rajoittaa enemmistön vapauksia pienen ongelmakäyttäjien vähemmistön takia. Haitat muille -tutkimustieto auttaa näkemään, että suurin osa haitoista aiheutuu muille kuin suurkuluttajille. Tämä tieto tukee alkoholipolitiikassa väestötason toimia: Alkoholin kokonaiskulutus ja haitat kulkevat käsi kädessä, jolloin kokonaiskulutuksen laskemiseen tähtäävät toimet vähentävät haittoja koko väestön tasolla. Kohtaavan työn ja valistuksen ohella sääntely nousee keskeiseksi keinoksi.

Laskentatavasta riippumatta alkoholista koituu yhteiskunnalle lasku, jonka valtavasta kokoluokasta seminaarin puhujat olivat yksimielisiä. Erityistarkastelun kohteeksi julkisessa keskustelussa on noussut ja myös seminaarissa nousi alkoholin kustannukset suomalaiselle työelämälle.

– Sairauspoissaolot ja niitä aiheuttavat tekijät ovat korostuneet voimakkaasti työelämää koskevassa keskustelussa viimeisen vuosikymmenen aikana. Taustalla ovat väestön ikääntyminen ja käytettävissä olevan työvoiman tarjonnan tuntuva supistuminen. Ne korostavat entisestään näkökulman tärkeyttä, erikoistutkija Petri Böckerman Palkansaajien tutkimuslaitokselta taustoittaa.

Böckerman kollegoineen on tutkinut alkoholinkäytön ja sairauspoissaolojen välistä yhteyttä. Jo kauan on tiedetty, että alkoholia käyttävät ihmiset ovat huomattavasti useammin poissa työpaikalta. Nyt tutkimuksen agendalle ovat nousseet myös kohtuukäytön vaikutukset sairauspoissaoloihin.

– Poikkeuksellisen voimakas yhteys löytyi heikosti koulutettujen miesten kohdalla, Böckerman kertoo. Yksi selitys voi hänen mukaansa olla se, että he työskentelevät usein fyysisesti raskaissa töissä, jotka sopivat erityisen huonosti yhteen alkoholinkäytön kanssa.

– Yhtä kaikki tulokset korostavat sitä, että alkoholiverotuksen tasoa mietittäessä on syytä pohtia myös alkoholijuomien kulutuksen vaikutuksia sairauspoissaoloihin ja samalla kansantalouden tehokkuuteen, Böckerman tiivistää.

Haitat muille on kiinnostava tulokulma ennen kaikkea päihdetyön ammattilaisille, jotka voivat soveltaa sitä työnsä kehittämiseen. EHYT ry:n ja Ehkäisevän päihdetyön verkoston järjestämillä Päihdepäivillä aihetta käsiteltiinkin monipuolisesti eri riippuvuuksien ja tutkimuslaitosten kautta.

Lisätietoja:

Katariina Warpenius

 

tutkija             

 

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

 

puh. (02) 952 47019 

 

katariina.warpenius@thl.fi

 

Petri Böckerman

 

erikoistutkija

 

Palkansaajien tutkimuslaitos

 

puh.  (09) 2535 7360

 

petri.bockerman@labour.fi

 

Jenni Tikkanen

 

tiedottaja

 

Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry

 

puh. 050 4383845

 

jenni.tikkanen@ehyt.fi