EHYT ry selvitti: Suomalaiset haluavat alkoholipolitiikan pohjaksi terveysnäkökulmat

Kolme neljäsosaa suomalaisista pitää alkoholinkulutuksen ja päihdehaittojen vähentämistä alkoholilainsäädännön uudistamisen painopisteenä. Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry julkisti TNS Gallupin tuoreen selvityksen keskiviikkona sosiaali- ja terveysministeriön kanssa yhdessä järjestämässään Päihdehaitat muille -seminaarissa.

TNS Gallup selvitti EHYT ry:n toimeksiannosta huhtikuussa suomalaisten näkemyksiä siitä, tulisiko alkoholilainsäädännön uudistustyötä tehdä terveyden edistämisen vai työllisyyden näkökulmasta. Selvityksen* mukaan 74 prosenttia suomalaisista näkee, että alkoholilainsäädännön uudistamisen tulee perustua alkoholinkulutuksen ja päihdehaittojen vähentämiseen. Vain 17 prosenttia korostaisi uudistustyössä alkoholiteollisuuden, kaupan ja ravintoloiden työllisyysnäkökohtia. Julkisuudessakin esitetyt toiveet uusien työpaikkojen luomisesta alkoholilainsäädäntöä väljentämällä eivät siis saa vastakaikua kansalaisilta. 

Tulos on samansuuntainen kaikissa väestöryhmissä ja kaikkien puolueiden kannattajakunnissa. Eniten ymmärrystä työllisyysnäkökulmalle on perussuomalaisten äänestäjäkunnassa. Perussuomalaisistakin kaksi kolmesta (64 %) kuitenkin painottaisi alkoholilain uudistuksessa mieluummin päihdehaittojen ehkäisyä.

Alkoholilainsäädännön kokonaisuudistus on parhaillaan valmistelussa STM:ssä. Kyselyssä selvitettiin myös kansalaisten näkemyksiä alkoholimainonnan rajoittamiseen. Hallitus päätti sitä koskevasta lakiesityksestä viime viikolla. Suomalaiset tukevat kyselyn perusteella toimia alkoholimainonnan rajoittamiseksi. Enemmistö (58 %) rajaisi alkoholimainonnan pelkästään tuotetietoihin. Vain kolmannes on toista mieltä.

-Tuore selvitys antaa jälleen kerran vahvan tuen sille, että alkoholilainsäädännön uudistustyön peruslähtökohtina tulee edelleen olla terveyden, turvallisuuden ja hyvinvoinnin edistäminen. Alkoholipolitiikka ei ole elinkeinopolitiikkaa vaan terveys- ja hyvinvointipolitiikkaa, toteaa EHYT ry:n toiminnanjohtaja Sari Aalto-Matturi. -Toivomme kansanedustajien ottavan kansalaisten mielipiteen huomioon lähitulevaisuuden päätöksissään. Kokonaiskulutuksen lasku vaikkapa 10 prosentilla vähentäisi pelkästään alkoholikuolemia sadoilla vuosittain. Vastaavasti kokonaiskulutuksen kasvu näkyy yhtä suoraan päihdehaittojen kasvuna. Alkoholi on monella tavalla työuria lyhentävä taustatekijä.

EHYT ry pitää tärkeänä, että alkoholinlainsäädäntöä tällä hallituskaudella uudistettaessa alkoholin kokonaiskulutuksen vähentäminen nostetaan myös lakiin kirjatuksi tavoitteeksi. Myös hallitusohjelmaan kirjatussa alkoholimainonnan rajoittamisessa olisi tärkeää kieltää mielikuvamainonta kokonaan. Nyt eduskuntaan mennyt esitys alkoholin ulkomainonnan kieltämisestä ja sosiaaliseen ja sähköiseen mediaan tulevista rajoituksista ovat hyviä askeleita oikeaan suuntaan, mutteivät itsessään riittäviä.

Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry toimii koko maassa ja koko väestön parissa terveiden elämäntapojen edistämiseksi. Työ ulottuu lapsista ja nuorista työ- ja eläkeikäisiin. Alkoholiin, tupakkaan ja huumeisiin liittyvän ehkäisevän työn ohella EHYT ry ehkäisee pelaamisesta syntyviä haittoja sekä edistää liikenneraittiutta.

Lisätietoja: Sari Aalto-Matturi, toiminnanjohtaja, Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry, puh: 0400 508 234  

*Mielipiteet alkoholilainsäädännön uudistuksesta ja alkoholimainonnasta, TNS Gallup, 2013, otos 1004, ikähaitari 18-79 vuotta.

Alkoholilainsäädännön uudistamisen painopistettä koskevan kyselyn vastausten koko jakauma sekä vastausten jakauma puolueiden kesken ja kaikkien vastanneiden kesken.

Kyselyyn osallistuneilta tiedusteltiin, kumpi tulee olla parhaillaan uudistettavan suomalaisen alkoholilainsäädännön painopisteenä: alkoholinkulutuksen ja päihdehaittojen vähentäminen vai alkoholiteollisuuden, kaupan ja ravintoloiden työpaikkojen lisääminen.

Haastattelija luetteli haastateltavalle nämä vaihtoehdot. Niiden esittämisjärjestystä vaihdeltiin. Joka toiselle tutkimukseen osallistuneelle haastattelija sanoi aluksi ensin mainitun ja joka toiselle jälkimmäisen vaihtoehdon. Näin vältettiin sellainen teoreettisesti mahdollinen tilanne, jossa vaihtoehtojen esittämisjärjestys voisi vaikuttaa tuloksiin.

Kolme neljästä eli 74 prosenttia pitää alkoholinkulutuksen ja päihdehaittojen vähentämistä mieluisampana alkoholilainsäädännön uudistamisen painopisteenä. 17 prosenttia on sitä mieltä, että tulee korostaa alkoholiteollisuuden, kaupan ja ravintoloiden työpaikkojen lisäämistä. Yhdeksän prosenttia ei osannut sanoa, kumpaa vaihtoehtoa kannattaa.

Kaikkien tutkittujen väestöryhmien enemmistöt ovat sitä mieltä, että uudistuksen yhteydessä tulee kiinnittää erityistä huomiota alkoholin kuluttamisen ja alkoholista koituvien haittojen vähentämiseen.

Varsinkin naiset ja eniten muodollista koulutusta saaneet ovat tätä mieltä. Jonkin verran keskimääräistä useampi mies, alle 35-vuotias sekä työväestöön kuuluva korostaa työpaikkojen lisäämistä. Tosin näidenkin ryhmien selkeät enemmistöt pitävät tärkeänä, että kulutuksen ja alkoholin haittojen vähentäminen on uudistuksen tärkein ohjenuora.

Perussuomalaisista suurempi osa kuin muiden suurimpien puolueiden kannattajista pitää työpaikkojen lisäämistä tärkeimpänä alkoholilainsäädännön uudistuksen toivottuna painopisteenä. Vihreän liiton kannattajat ja keskustalaiset ottivat tässä yhteydessä voimakkaimmin kantaa kulutuksen ja alkoholihaittojen estämisen puolesta.