Alkoholipoliittisissa päätöksissä katse lapsiin ja perheisiin
Alkoholipolitiikan tarkoitus on vähentää alkoholin käyttäjille, heidän läheisilleen, muille ja yhteiskunnalle aiheutuvia ongelmia ja haittoja. On olemassa vahvaa tutkimusnäyttöä siitä, että alkoholin saatavuuden rajoittaminen on tehokkain keino kulutuksen ja haittojen vähentämisessä.
Tällä hetkellä kaupan ala ajaa voimakkaasti saatavuuden lisäämistä vaatimalla viinejä myytäväksi päivittäistavarakauppoihin. Asiantuntija-arvioiden mukaan muutos toisi mahdollisesti ruokakauppoihin myös väkevät alkoholijuomat, koska Alkon yksinoikeusjärjestelmän perusta murenisi.
”Alkoholinkäyttö vaarantaa yli puolen miljoonan suomalaisen terveyden ja esimerkiksi lapsista 70 000 asuu kodissa, jossa on vakava päihdeongelma. Vuonna 2021 huostaanotettuja lapsia oli 11 210. Vanhempien päihteidenkäyttö on yleisimpiä syitä lapsen huostaanotolle”, sanoo Helsingin ensikodin toiminnanjohtaja Tuomas Kurttila.
Suomalaisen alkoholipolitiikan suuri kysymys liittyy siihen, mitä vastuullinen päätöksentekijä tekee näiden lukujen valossa.
Päihteiden käytön arkipäiväistyminen on uhka lasten hyvinvoinnille
Vanhemmuusikäiset käyttävät merkittävän osan kaikesta kulutetusta alkoholista. Noin kolme neljäsosaa kulutetusta alkoholista juodaan kotona. Alkoholi on toimintakykyyn ja tunnesäätelyyn monin tavoin vaikuttava aine.
”Kaikissa lapsiin vaikuttavassa päätöksenteossa lapsen edun on oltava ensisijainen harkintaperuste. Lasten edut selvitetään lapsivaikutusten arvioinnilla. Alkoholipoliittiset ratkaisut vaikuttavat olennaisella tavalla lasten elämään. Onkin välttämätöntä, että alkoholipoliittisista linjauksista tehdään huolellinen lapsivaikutusten arviointi ja sen tulokset otetaan huomioon päätöksenteossa”, muistuttaa johtava asiantuntija Esa Iivonen Mannerheimin Lastensuojeluliitosta.
Vanhemman alkoholinkäyttö vaikuttaa arjen tasolla hänen käyttäytymiseensä, lapsen perusturvallisuuden tunteeseen ja koko perhe-elämään. Lapsen hyvinvoinnin näkökulmasta huolta pitävän aikuisen päihteiden käyttö on lapsen kaltoinkohtelua. Kaltoinkohtelua ovat toistuva ja jatkuva huolenpidon ja arkirytmien, emotionaalisen läsnäolon puute ja laiminlyönti. Jatkuva huoli ja stressitila vaikeuttavat oppimista ja estävät lasta elämästä huoletonta lapsen elämää. Lapsen fyysinen, psyykkinen, sosiaalinen, kognitiivinen ja biologinen kehitys häiriintyvät.
”Alkoholiongelmaisen häiritsevä käytös ja juomisen aiheuttaman epäsopu perheessä on lapsen näkökulmasta itse juomista merkittävämpi ongelma. Fyysisen väkivallan on todettu olevan yleistä alkoholiongelmaisten vanhempien käytöksessä. Väkivalta voi olla puolisoiden välistä tai jopa lapsiin kohdistuvaa. Vielä sitäkin yleisempää on henkinen väkivalta, jonka aiheuttamat haavat saattavat olla pitkät ja syvät”, sanoo Lastensuojelun Keskusliiton erityisasiantuntija Elina Kekkonen.
Alkoholi ei ole ensisijaisesti elinkeinopoliittinen kysymys. Alkoholi on yksi merkittävimmistä sosiaalisten ja terveydellisten ongelmien aiheuttajista lapsiperheissä, ja alkoholihaittojen korjaaminen aiheuttaa jo nyt valtavia kustannuksia lapsi- ja perhepalveluissa. Alkoholihaittoja ehkäistään tehokkaimmin ja vaikuttavimmin sääntelyllä. Kohtuukäyttöä edistävä alkoholipolitiikka vähentää viime kädessä korjaavien toimien tarvetta ja suojaa lapsia alkoholin liikakäytön haittavaikutuksilta.
Päättäjien tulisi keskittyä lasten ja perheiden hyvinvoinnin parantamiseen. Tässä vastuullinen alkoholipolitiikka on tärkeä tekijä.
Allekirjoittajat: Helsingin ensikoti ry, Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto, A-klinikkasäätiö, Syöpäjärjestöt, Suomen Ash ry, Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry ja Ehkäisevän päihdetyön järjestöverkoston lapsityöryhmä.
