Alkoholin kokonaiskulutuksen lasku tärkeä tavoite alkoholilain kokonaisuudistukselle

EHYT ry pitää myönteisenä, että sosiaali- ja terveysministeriön julkaisemassa arviomuistiossa alkoholilain uudistamisen tavoitteeksi asetetaan kokonaiskulutuksen selkeä lasku. Alkoholilakia on edellisen kerran uudistettu mittavammin 1960- ja 1990-luvuilla. Molemmilla kerroilla alkoholin kokonaiskulutus lähti voimakkaaseen kasvuun ja esimerkiksi alkoholikuolemat kaksinkertaistuivat. Edellisessä uudistuksessa lähtökohtana oli monella tavoin lainsäädännön vapauttaminen, ja myös kansalaiset peräänkuuluttivat väljennyksiä alkoholin sääntelyyn. Tällä kertaa samaa toivetta ei ole. Kansalaiset eivät enää seurantatutkimusten mukaan odota alkoholilainsäädännön vapauttamista, vaan jopa tiukennuksille on enemmän kysyntää kuin sääntelyn purkamiselle.

Ehdotettu tavoite kokonaiskulutuksen laskemisesta kahdeksaan litraan on kova, kun kulutus tällä hetkellä on lähempänä 10 litraa. Voidaankin kysyä, riittävätkö muistiossa ehdotetut toimenpiteet palauttamaan kokonaiskulutuksen vuoden 1994 lakiuudistusta edeltävälle tasolle. On tärkeää, että ehdotettu tarkastelupiste toteutetaan, jotta voidaan arvioida, ovatko toimenpiteet olleet riittävän tehokkaita. 

Osana lakiuudistuksesta käytyä yhteiskunnallista keskustelua on ehdotettu ruokakaupassa myytävän oluen alkoholipitoisuuden alentamista. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen arvion mukaan tämä voisi vähentää kokonaiskulutusta jopa 9 prosentilla. Ehdotus ei kuitenkaan ole ainakaan toistaiseksi saanut laajaa kannatusta kansalaisilta. On hyvä, että ajatusta ei ainakaan haudata kokonaan, vaan siihen tarvittaessa palataan vuosikymmenen vaihteessa. Positiivisesti ajatellen aikalisä tarkoittaa, että asiasta ehditään käydä riittävää yhteiskunnallista keskustelua.

On myönteistä, että uudistustyössä ei rajoituta vain tiukasti alkoholilakiin, vaan siinä tunnistetaan alkoholihaittoihin liittyvät uudistamistarpeet muiden muassa järjestyslaissa tai tieliikennelaissa. On myös tärkeää, että uudistuksella pyritään lisäämään kansalaisten vaikutusmahdollisuuksia omaan elinympäristöönsä.

Muistiota on tuoreeltaan kritisoitu vetoamalla esimerkiksi matkustajatuonnin kasvuun. Matkustajatuonnin rajoittaminen onkin tärkeä tavoite. Esitetty ilmoitusmenettely helpottaisi jossain määrin suurien alkoholimäärien tuonnin valvontaa. Olisi kuitenkin tärkeää löytää matkustajatuontiin vielä tehokkaampia keinoja, esimerkiksi tuontimäärien selkeät rajoitukset kuten Ruotsissa. Matkustajatuontia ei kuitenkaan voida käyttää perusteena lakiuudistusten vastustamiseen, kuten nyt on eri yhteyksissä tehty. Alkoholilain uudistamisen lähtökohtana tulee olla terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen, eivät elinkeinopoliittiset tavoitteet.

Lisätietoja: toiminnanjohtaja Sari Aalto-Matturi, puh. 0400 508 234