Alkoholilaki ristiriidassa hallitusohjelman tavoitteiden kanssa

Juha Sipilän hallitusohjelmaan on kirjattu tavoitteiksi, että suomalaisten hyvinvointi ja pärjäämisen tunne erilaisissa elämäntilanteissa vahvistuisivat. Tavoitteena on myös eriarvoisuuden vähentäminen.

”Ehdotuksessa alkoholilaiksi on perustavanlaatuinen valuvika, kun sitä vertaa hallitusohjelman isoon linjaan. Ehdotus yksityistää taloudellisia hyötyjä ja ulkoistaa kustannuksia julkisen vallan ja perheiden kannettavaksi. Se lyhentää työuria ja alentaa tuottavuutta sekä lisää sosiaali- ja terveysmenoja”, sanoo EHYT ry:n hallituksen varapuheenjohtaja, sosiaali- ja terveyspolitiikan professori Juho Saari.

Alkoholi aiheuttaa sairauspoissaoloja ja alentaa työtehoa. Kunnissa runsas alkoholinkäyttö näkyy esimerkiksi lastensuojelun ja päivystyspoliklinikoiden ruuhkautumisena.

”Tätä hallituksen esitystä ei voi vaivatta sovittaa yhteen myöskään perustuslain kanssa: siinähän julkisen vallan tehtäväksi on asetettu terveyden edistäminen”, Saari lisää.

Alkoholin kulutus suuntautuu koteihin

Alun perin uudistuksen ajatuksena oli, että alkoholin käyttöä ohjataan kohti ravintoloita. Nyt hallituksen esitys ohjaa kulutusta voimakkaasti kotisohville ja kaduille. Kehitystä tukee voimakkaimmin elintarvikekaupoissa, kioskeilla ja huoltoasemilla myytävien juomien alkoholiprosentin nosto 4,7 %:sta 5,5 %:iin. Samalla vaatimus tuotteiden valmistamisesta käymisteitse poistettaisiin.

”Yksi käsi antaa ravintoloille vapauksia, mutta toinen käsi varmistaa, että kaupat korjaavat potin vielä suuremmilla vapautuksilla. Nelosoluen, vahvojen lonkeroiden ja ns. limuviinojen tulo ruokakauppoihin painaa tuotteiden hintoja alaspäin ja lisää niiden kysyntää”, sanoo EHYT ry:n hallituksen puheenjohtaja Hanna Tainio.

Jos esitys toteutuu, niin entistä vahvempien alkoholijuomien saatavuus paranee ja hinnat laskevat. Muutokset kasvattavat alkoholin kokonaiskulutusta: tämä kehitys on osoitettu useissa kansainvälisissä tutkimuksissa.

Elinkeinoelämän tarpeet keskiössä, muu yhteiskunta maksajana

Kokonaisuudessaan alkoholilakiesitys lähtee elinkeinoelämän tarpeista käsin eli Suomi on nyt ottamassaharppauksen poispäin pohjoismaisesta perinteestä. Norjassa, Ruotsissa ja Suomessa kansanterveys on ollut jo vuosikymmenien ajan yksi alkoholipolitiikan kulmakivistä.

”Surullisinta kuitenkin on, että esitys ei pitkällä tähtäimellä pönkitä taloutta, vaan lisääntyvien alkoholihaittojen muodossa aiheuttaa paljon nykyistä suuremman taakan niin kunnille kuin elinkeinoelämälle”, sanoo Tainio.

Alkoholilakiesitys lähtee nyt kahdeksan viikon lausuntokierrokselle.EHYT on yksi lausunnon antajista.
 

Lisätietoja:
Kristiina Hannula
EHYT ry, toiminnanjohtaja
p. 040 701 5207