6-7 miljardia – joka voidaan kääntää suomalaisten voitoksi

EHYT ry:n järjestämä Alkoholi, talous ja työllisyys -seminaari 13.3. osoitti merkittäviä ratkaisun paikkoja, kun pelissä ovat suomalainen hyvinvointi, talous, työelämä ja työurien pituudet. Onnistuneella alkoholipolitiikalla voidaan ratkaista suuria suomalaisen yhteiskunnan haasteita.

Alkoholipoliittinen keskustelu käy kuumana, kun hallituksen esitystä alkoholilain kokonaisuudistuksesta odotetaan nyt kevätkaudella eduskuntaan. Keskustelun keskiössä on ollut alkoholielinkeino. – Panimo- ja ravintola-alan työllisyysnäkymät ymmärrettävästi huolestuttavat. Tärkeää on kuitenkin hahmottaa kokonaiskuva, muistuttaa EHYT ry:n Sari Aalto-Matturi.  – Alkoholielinkeino on hyvin pieni osa kansantaloutta ja suomalaista työelämää. Kun alkoholin välittömät ja välilliset kustannukset yhteiskunnalle ovat 6-7 miljardia, ei voida vedota 300 työpaikkaan kaupan alalla.

Työterveyslaitoksen pääjohtaja Harri Vainio kertoi, että alkoholista yhteiskunnalle koituvan haitan hintalappu on todellisuudessa vielä suurempi.

Työterveyslaitoksen pääjohtaja Harri Vainio puhui EHYT ry:n ja eduskunnan elämäntapa- ja nuorisoryhmän seminaarissa eduskunnassa.

 

Ylilääkäri Helena Isoniemi HYKS:n elinsiirto- ja maksakirurgian klinikalta vahvisti Vainion piirtämän karun kuvan työikäisten suomalaisten terveydestä. Isoniemi totesi, että suomalaisten työikäisten miesten ja naisten tärkein kuolinsyy on alkoholisairaudet. Suomi on maksasairaustilastoissa Pohjoismaiden ja EU:n ykkönen.

Viheliäisen yhteiskunnallisesta alkoholiongelmasta tekee Vainion mukaan se, että täydellistä ratkaisua ei yksinkertaisesti ole, mutta puuttumattomuuskaan ei enää voi olla vaihtoehto.

Myöskään Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen erikoistutkija Pia Mäkelällä ei ollut tarjota suoraa ratkaisua. – Mikään yksittäinen kikka ei ongelmaa ratkaise, vaan tarvitaan toimia monella alalla ja tasolla. Kun tarvitaan toimia muun muassa lainsäädännössä, kunnissa, terveydenhuollossa, perheissä, kouluissa ja työpaikoilla, kyseessä on koko kansan talkoot. – Mutta jos ei käytetä kaikkien vaikuttavampia keinoja, kuten sääntelyä hinnan ja saatavuuden avulla, viedään pohja kaikelta muulta työltä, Mäkelä tähdensi.

Seminaarin avasi kansanedustaja Johanna Ojala-Niemelä, joka peräänkuulutti avointa julkista keskustelua, jossa arvioidaan ennakkoluulottomasti alkoholipoliittisia toimia, tunnustetaan tosiasiat ja etsitään keinoja eri toimijoiden yhteisvoimin.

Mäkelä palautti seminaarivieraiden mieliin ne tosiasiat kertomalla Suomen päihdehaittatilastoista ja arvioimalla rajoitusten tehoa. – Kokonaiskulutus ja haitat kulkevat käsi kädessä, totesi Mäkelä. Kaikista mittareista kokonaiskulutuksen  muutokset ennustavat parhaiten haittojen muutoksia väestötasolla.  Tästä syystä alkoholihaittojen ehkäisyssä väestötasoon kohdistuvat keinot ovat tarpeen.

Kaikista mittareista kokonaiskulutuksen muutokset ennustavat parhaiten haittojen muutoksia väestötasolla, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen erikoistutkija Pia Mäkelä totesi. Haitoista maksakirroosikuolleisuus tosin kasvaa vielä kulutusta nopeammin.

 

MaRa ry:n toimitusjohtaja Timo Lappi ja EHYT ry:n johtaja Kristiina Hannulan paneelikeskustelussa etsittiin Ojala-Niemelän peräänkuuluttamalla tavalla yhteisiä näkemyksiä alkoholipolitiikan tavoitteista ja keinoista

Hannula ja Lappi olivat yhtä mieltä siitä, että kunnille olisi hyvä antaa mahdollisuus itse rajoittaa anniskelua julkisilla paikoilla, kuten puistoissa.

Alkoholinkulutusta olisi kummankin mielestä hyvä ohjata ravintoloihin ja aikaisempaan iltaan.  Yksittäisistä keinoista happy hour -mainonnan salliminen edistäisi sitä. Hannula kuitenkin muistutti kokonaiskuvasta. – Anniskelua voisi siinä tapauksessa vastaavasti lyhentää loppuyöstä, johon haitatkin kasautuvat, Hannula totesi.

MaRaa juuri kulutuksen lipuminen pois ravintoloista on huolestuttanut erityisen paljon ja syyksi Lappi näkee Viron matkustajatuonnin. Suurin osa ravintoloiden menettämästä myynnistä on kuitenkin valunut vähittäistavarakauppaan. – Suomalaisten suosikkialkoholijuoma on kaupasta ostettu kalja, Hannula muistutti.

Tilastot puhuvat puolestaan. Alkoholipolitiikan iso kuva on se, että vapautukset ovat lisänneet kulutusta ja haittoja koko väestön tasolla. Kulutus on ohjautunut vähittäistavarakauppaan, jossa saatavuus on lisääntynyt kuin varkain muun muassa aukioloaikojen vapautumisen myötä.

 

Hannula haastoi ravintola-alaa miettimään, että mitä ala voisi itse tehdä ohjatakseen kulutusta aikaisempaan iltaan. Pitkäjänteinen työ kulttuurin muuttamiseksi on tärkeä tekijä alkoholihaittojen ehkäisyssä – miksei baarikulttuurikin voisi muuttua aikaisemmaksi?

Seminaarin lopuksi EHYT ry:n Sari Aalto-Matturi pohti, että on tärkeää pitää kiinni hyvistä kehityssuunnista, joista nyt näemme enteitä kokonaiskulutuksen lievässä laskussa ja nuorten alkoholinkäytössä. Vaikka suomalaista alkoholipolitiikkaa väitetään holhoavaksi, kohtuuttomia tiukennuksia ei ajeta missään. Kun alkoholipolitiikka on viime vuosikymmenet ollut systemaattisen vapauttamisen politiikkaa, nyt voitaisiin jättää virheet toistamatta ja ottaa muutama askel takaisinpäin.

 

* Lähde: Ilkka Vohlonen, ISY, Päihdetilastollinen vuosikirja 2013