Koska lasillinen ei olekaan terveysteko

Takavuosien tutkimustulos päivittäisen yhden tai kahden viinilasillisen hyvistä vaikutuksista sydämen terveydelle on jäänyt suomalaisten mieleen, vaikka se on sittemmin kumottu myöhemmissä tutkimuksissa. Mitä muita harhaluuloja suomalaiseen juomiseen kuuluu?

”En ole aikaisemmin juonut, mutta mikä viini nyt kannattaa valita, että saan siitä alkoholin terveysvaikutukset itselleni?”, vanhempi herrasmies kysyi Alkon myyjältä.

Alkossa tapahtunut kohtaaminen on jäänyt noin kymmenen vuoden takaa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) johtavan asiantuntija Thomas Karlssonin mieleen pysyvästi.

Karlsson järkyttyi siitä, että osa ihmisistä todella ostaa alkoholijuomia luulleen parantavansa näin terveyttään.

Karlsson tutkii työkseen alkoholia.

Hän tietää, että alkoholi ei ole terveystuote, vaikka lööpit, lehdet ja alkoholiteollisuus ovatkin välillä rummuttaneet oluen tai viinin terveyshyödyistä suurella volyymilla.

Alkoholin terveysvaikutuksia koskevat positiiviset terveystulokset esimerkiksi sydänterveydelle ovat nimittäin jo moneen kertaan kumottu.

”Alkoholijuomien etanolihan on hermomyrkkyä. Jos sitä nyt oltaisiin ehdoin tahdoin alkamassa juomaan, en usko, että menisi läpi. Mutta koska alkoholi on ollut niin kauan yhteiskunnassamme, sen kanssa pitää elää”, Karlsson sanoo.

Kaikki suomalaiset eivät tätä todellakaan tiedä – tai usko. Osa ostaa viiniä parantaakseen terveyttään. Jotkut kaljoittelevat rentoutuakseen. Alkoholista haetaan usein hyvää oloa.

Ei vain alkoholisteille haittaa

 Alkoholin haittojen voidaan luulla koskevan vain alkoholin suurkuluttajia.

Ja totta onkin, että pienistä alkoholimääristä ei ole todennäköisesti kovin isoja terveyshaittoja, jos määrät pysyvät myös jatkossa kohtuullisina. Vähäisen riskin rajana pidetään naisilla enintään yhtä alkoholiannosta päivässä ja miehillä kahta annosta – mutta tämä ei ole suositus, jonka mukaan kannattaisi juoda vähintään yksi annos päivässä.

Moni työssäkäyväkin juo kuitenkin joka päivä ainakin yhden alkoholiannoksen. Suomalaisten tyypillinen juomistapa on juoda yksin neljän seinän sisällä: arkena vähemmän, viikonloppuna estottomammin.

Ongelma on kuitenkin se, että alkoholi päihdyttää ja siitä voi tulla riippuvaiseksi jatkuvan pienimääräisenkin kulutuksen seurauksena.

”Ei ole olemassa mitään turvallisia määriä alkoholia. Vähempi on aina parempi”, Karlsson sanoo.

Vaikka joisikin melko kohtuullisesti, riskirajat huomioiden, voi silti joutua ongelmiin.

”Suurin osa alkoholihaitoista tulee alkoholin normaalikuluttajille. Tarkkaavaisuus voi herpaantua pienestäkin määrästä, ja tulee kännitoilailuja, kaatumisia ja mustia silmiä, jotka vaativat pahimmillaan sairaalahoitoa”, Karlsson muistuttaa.

Ongelma voi muodostua salakavalasti

Pienimääräinen, niin sanottu tissuttelutyyppinen juominen ei olekaan niin harmitonta kuin voisi kuvitella, sillä riippuvuus voi muodostua salakavalasti.

”Pitää olla tietoinen, että joillakin juominen voi lähteä lapasesta. Vaikka joisikin vain yhden lasillisen päivässä, toleranssi voi nousta. Kohta yhdestä lasillisesta ei tulekaan samaa hyvää fiilistä kuin ennen, joten juo toisen ja pian kolmannenkin lasillisen. Kohta voi juoda koko viinipullollisen joka päivä”, Karlsson sanoo.

Tällainen alkoholinkäyttö rasittaa sisäelimiä ja erityisesti maksaa, vaikka toleranssin noustua ihminen ei vaikuttaisi olevan koskaan edes kunnolla humalassa.

Itse asiassa alkoholilla on yhteys yli 200 sairauteen, kuten moniin syöpiin. Alkoholiperäisiä sairauksia ei tavata pelkästään alkoholin pahimmilla suurkuluttajilla vaan myös niillä, jotka kuvittelivat juovansa kohtuullisesti. 

Kysy itseltäsi määristä

Omaa juomistaan kannattaa miettiä varsinkin, jos se alkaa omasta mielestäänkin olla epäilyttävän runsasta.

”Jos itse kysyy, pitäisiköhän minun vähentää, se on hyvä merkki. Silloin varmaan olisi hyvä tarkkailla omaa kulutustaan ja alkaa vähentämään vaikkapa kahdeksasta lauantaikaljasta viiteen”, Karlsson sanoo.

Karlsson korostaa, että lähes kaikilla on tuttuja tai sukulaisia, jotka ovat jääneet alkoholista riippuvaisiksi. Sen takia hän painottaa esimerkiksi EHYTin tekemän ennaltaehkäisevän päihdetyön olevan tärkeää.

”Jos jotain pahaa voidaan ennalta ehkäistä, se kannattaa tehdä. Tämä koskee erityisesti päihteitä, sillä ennaltaehkäisy tulee aina halvemmaksi kuin alkoholihaittojen korjaus”, Karlsson sanoo.

Mutta mitä tapahtui alun vanhemmalle herrasmiehelle, joka kysyi apua Alkon myyjältä löytääkseen mahdollisimman terveellisen viinin?

Karlsson muistaa keskustelun elävästi.

”Myyjä selitti miehelle, että ei viinin juomista tarvitse aloittaa terveyssyistä. Onneksi meillä on niin koulutetut myyjät Alkossa, että he myyvät alkoholia vastuullisesti”, Karlsson kehuu.

Teksti: Hertta Kaukonen

Kuva ja video: Antti Kirves / EHYT ry