Ettei nuori jäisi yksin

EHYTin kouluttajaverkoston kouluttaja Krista Lindbergillä on henkilökohtainen syy toimia päihdekasvattajana: hän ei halua, että nuoret jäävät päihdekysymystensä kanssa yhtä yksin kuin hän itse jäi kasvaessaan kodissa, jossa alkoholismi oli läsnä lapsuudesta alkaen.

Kouluttaja Krista Lindberg, 24, tekee työkseen päihdetyötä koululuokissa. Hän muistaa aina painottaa, että kyse ei ole huumevalistuksesta, kuten päihdekasvatustyötä aikaisemmin kutsuttiin.

”Puhumme muistakin päihteistä kuin huumeista eli myös alkoholista ja nikotiinituotteista. Ja valistus on aika latautunut sana. Tunneilla nuorilla on mahdollisuus keskustella päihteistä aikuisen kanssa. Haluan olla mukana työssä, jossa me aikuiset saamme nuoret puhumaan, etteivät päihteet tuntuisi tabulta”, Lindberg sanoo.

Lindberg kiertää Uudenmaalla lähinnä ruotsinkielisissä yläkouluissa. Opetusmenetelmään kuuluu älylaitteilla toteutettu anonyymi kysely, jonka tulokset heijastetaan koululuokan seinälle.

Nuorilta kysytään muun muassa omasta päihteiden käytöstä. Seinälle heijastettavista tuloksista nähdään, miten luokan päihteiden käyttö jakautuu pohtimatta kuitenkaan, kuka mahdollisesti käyttää ja mitä. Kun tulokset ovat näkyvillä, Lindberg keskustelee oppilaiden kanssa asiasta. Nuorilta kysytään myös esimerkiksi asenteista, tiedoista tai arvoista, jotka koskevat päihteitä. Myös näistä vastauksista keskustellaan yhdessä.

Paljon hyvää keskustelua

Luokissa syntyy paljon keskustelua kannabiksenkäytöstä ja nikotiinituotteiden terveyshaitoista.

”Kannabis on paljon esillä esimerkiksi televisiossa, joten se herättää kiinnostusta. Mutta moni nuori sanoo, ettei esimerkiksi halua käyttää nikotiinituotteita, koska haluaa panostaa harrastukseensa, kuten johonkin urheilulajiin. Nikotiini heikentää tukoksia”, Lindberg sanoo.

Juuri keskustelujen takia Lindberg pitää työstään. Hän kokee työnsä myös tärkeäksi. Päihteistä annetaan nuorille perustiedot, sillä vaikka nuorilla on paljon tietoa, se ei aina perustu faktoihin.

”Monilla jää unholaan se, mitä on lähdekritiikki, kun tietoa hakee älypuhelimella. Jos haluaa esimerkiksi löytää kannabiksesta positiivisia artikkeleita, varmasti kyllä löytyy. Aina ne eivät ole silti totta”, Lindberg muistuttaa.

Osa nuorista on kiinnostuneita päihteistä, mutta toiset jopa pelkäävät huumeita, koska eivät tiedä niistä paljoa. Oikea tieto voi hälventää huolia.

”Nuorena uudet asiat kiehtovat, eikä niille välttämättä uskalleta sanoa ei. Pyrimme vähentämään päihteisiin liittyviä pelkoja ja vääriä luuloja. Houkutus päihteitä kohtaan vähenee, kun saa tietää niistä enemmän”, Lindberg uskoo.

Apua on tarjolla

Aina välillä joku luokassa näyttää ahdistuneelta, vetäytyneeltä, turhankin kiinnostuneelta päihteistä tai häiriköi tuntia huomiohakuisesti, mikä voi olla merkki päihteisiin liittyvistä huolista.

”Sanon aina nuorille, että päihdekysymyksistä voi ja saa puhua aikuisten kanssa. Apua ja tukea löytyy, jos itsellä on ongelma tai vaikkapa ystävällä on ongelma. Uskon, että kun he huomaavat minun olevan luotettava aikuinen, he uskaltavat puhua myös muille luotettaville aikuisille”, Lindberg sanoo.

Samaa kannustusta Krista Lindberg olisi kaivannut itse nuorena, sillä hänen lapsuudenperheessään oli alkoholismia.

”Olisin kaivannut aikuista, jolle puhua”, Lindberg sanoo nyt. Lindbergin koulussa pidettiin kyllä yläasteella päihdekasvatustunti, mutta sen jälkeen päihteistä ei puhuttu enää kuin terveystiedon tunnilla.

”Siellä ei puhuttu päihteiden aiheuttamista tunteista, vaan vain fyysisestä puolesta eli siitä, mitä päihteet tekevät keholle”, Lindberg sanoo.

Lindberg olisi kaivannut enemmän puhetta päihteistä.

”Jos tarpeeksi moni aikuinen olisi sanonut minulle nuorena, että päihdeongelman näkevä nuori ei ole yksin, olisin varmaan ymmärtänyt sen. Olisin ehkä jopa hakeutunut koulukuraattorille juttelemaan tai soittanut päihdeneuvontapuhelimeen”, Lindberg sanoo. Krista Lindberg ei rohkaistunut puhumaan nuorena ongelmistaan kenellekään.

Hyväkin oppilas voi tarvita apua

Krista Lindberg painottaa, että tukimuodoista ja avusta ei pitäisi puhua kohdennetusti vain niille nuorille, joiden ongelmat näkyvät päälle päin. Lindbergin oma hankala kotitausta ei nimittäin näkynyt lainkaan koulussa.

Krista oli aktiivinen, ulospäinsuuntautunut ja sosiaalinen nuori, joka oli hyvä koulussa ja jopa mukana oppilaskunnan hallituksessa ja tuutoritoiminnassa. Hän meni mukaan partioon, koska työ nuorten parissa kiinnosti jo varhain.

Lukion jälkeen Lindberg opiskeli Helsingin yliopistossa valtio-oppia ja pääsi tekemään opintojen ohessa sivutoimista keikkatyötä päihdekasvattajana. Työ oli heti hyvin antoisaa. Krista Lindberg huomasi ilokseen, että osa nuorista tulee juttelemaan hänelle tunnin jälkeen esimerkiksi yksinäisyydestä.

Yksi tietty kohtaaminen nuoren kanssa avasi hänen silmänsä. Kun Lindberg piti päihdekoulutuksia viikon samalla koululla, eräs nuori tuli neljänä peräkkäisenä päivänä juttelemaan kouluttajan kanssa välitunneilla.

”Hän huomasi minut ja tiesi, että minä huomasin hänet. Se tuntui tärkeältä”, Lindberg sanoo.

Krista Lindberg tajusi tuon kohtaamisen jälkeen opiskelevansa väärää alaa. Opinnot vaihtuivat sosionomipuolelle, jotta työ nuorten parissa voisi joku päivä täyttää hänen kaikki työpäivänsä.

Päihdekasvatus rohkaisee puhumaan

Onneksi päihdekasvatus on mennyt eteenpäin vuosikymmenen takaisesta tilanteesta, jolloin Krista Lindberg itse kävi peruskoulua. Nykyisin EHYTin kouluttajan voi tilata oppituntien lisäksi vanhempainiltoihin tai henkilökunnan koulutushetkiin. Koulutuksissa keskustellaan opettajien kanssa siitä, miten päihdekasvatusta voisi lisätä eri oppitunneille: historian tunnilla voi puhua Suomen päihdehistoriasta ja biologian tunneilla vaikkapa alkoholin koostumuksesta.

On tärkeää, että päihteistä ei puhuta vain kerran vuodessa toistuvilla yksittäisillä päihdekasvatustunneilla, vaan päihdeteeman on hyvä olla enemmänkin esillä opetuksessa.

”Me kouluttajat käymme koulussa vain tunnin. Se on vain pohjatyö, jota jonkun pitää jatkaa. Haluamme, että koulussa ja kotona voi puhua avoimesti päihteistä ja nuorten annetaan keskustella aiheista, mitkä heitä kiinnostavat”, Lindberg sanoo.

Oho! Tämä YouTube-upotus ei näy, koska et ole hyväksynyt markkinointievästeitä. Hyväksy markkinointievästeet.

Teksti: Hertta-Mari Kaukonen

Kuva ja video: Antti Kirves / EHYT ry

Krista on työskennellyt vuodesta 2021 alkaen koulutussuunnittelijana EHYTin oppilaistostyön yksikössä.