Pelihaittojen ehkäisyä läpi murrosvuosien
Raha- ja digipelaamisen haittojen ehkäisy on kymmenessä vuodessa muuttunut projektityöstä pysyväksi osaksi EHYT ry:n toimintaa. Järjestö on tehnyt aiheen parissa aktiivista työtä niin kouluttajana kuin yhteiskunnallisena vaikuttajanakin.
Raha- ja digipelaamisen haittojen ehkäisy on kuulunut EHYTin toimintaan alusta asti. Sen juuret ulottuvat jo Elämä on parasta huumetta ry:ssä (EOPH) alkaneeseen työhön.
EOPH:lla oli hanke lasten ja nuorten rahapelihaittojen ehkäisemiseksi vuosina 2007–2009. Tämän jälkeen se käynnisti Pelitaito-projektin (2010–2014), jota ryhtyi vetämään tuolloin EOPH:ssa kouluttajana työskennellyt Inka Silvennoinen. Järjestöfuusion jälkeen projekti jatkui EHYTin toimintana.
Projektin kohderyhmänä olivat lapset ja nuoret ja heidän vanhempansa sekä nuorten parissa työskentelevät ammattilaiset. Alkuvaiheessa hankkeen painopiste oli rahapelaamisessa, jonka ikäraja nousi arpajaislain uudistuksen myötä 18 ikävuoteen vuonna 2011.
– Teimme paljon yhteistyötä muun muassa THL:n kanssa, esimerkiksi tuotimme aiheeseen liittyvän Nuoret pelissä -tukiaineiston, Silvennoinen kertoo.
Seuraavina vuosina Pelitaito-projektin painopiste siirtyi enemmän digipelaamiseen, koska koulut ja oppilaitokset sekä myös sote-alan ammattilaiset kaipasivat tukea erityisesti tämän aiheen käsittelyyn. Silvennoinen huomasi, että digipelaamisen puolelta puuttui ammattilaisten yhteistyöverkosto. Hän pani alulle pelikasvattajien verkoston, ja koko pelikasvatus-termikin sai alkunsa osana verkoston yhteistyötä.
– Lähetin aluksi sähköpostin kaikille toimijoille, joiden tiesin olevan tekemisissä tämän aiheen parissa. Kiinnostus nousi heti. Verkosto on edelleen monelle tosi tärkeä osaamisen jakamisen kannalta, ja olen ilolla seurannut sivusta sen kasvua.
Tärkeä saavutus oli myös myönteisen digitaalisen pelaamisen kulttuurin edistäminen. Lisäksi projektin ansiosta raha- ja digipelien haittojen ehkäisy kirjattiin ensimmäistä kertaa EHYTin strategiaan vuonna 2014.
Arpa-projekti keskittyi aikuisiin
Pelitaito-projektin päätyttyä EHYT käynnisti Arpa-projektin (2015–2019), jonka vetäjäksi tuli Tapio Jaakkola. Ennen tätä tehtävää Jaakkola johti auttavaa puhelinta Peluuria ja Peliklinikkaa, joita hän oli aiemmin ollut myös perustamassa.
– Arpa-projekti oli ensimmäinen aikuisten rahapelihaittojen ehkäisyyn suunniteltu projekti ja siinä mielessä pioneerihanke. Aloitimme työn tekemällä selvityksen riskialttiista rahapelaamisesta, hän kertoo.
Syntyi Rahapelaamisen riskirajoilla -selvitys, jonka pohjalta toimintaa saatiin suunnattua haittoja ehkäisevään suuntaan. Projektin kohderyhmiksi valikoituivat ikäihmiset, työelämän toimijat sekä sosiaali- ja terveysalan ammattilaiset.
– Jo Peluuria vetäessäni minulle oli tullut selväksi, että sote-ammattilaiset eivät tunnistaneet rahapeliongelmia ja jos tunnistivatkin, he eivät tienneet, miten niitä kohdatessa tulisi toimia, Jaakkola sanoo.
Arpa-projektissa EHYT koulutti kaikkiaan noin 3 700 sosiaali- ja terveydenalan ammattilaista. Osassa koulutuksista työ jakaantui niin, että Jaakkola koulutti puolet päivästä rahapelaamisesta ja tuolloin EHYTissä erityisasiantuntijana toiminut Silvennoinen toisen puolen digipelaamisesta. Edelleen ammattilaisten koulutus on tärkeä osa EHYTin pelihaittojen ehkäisytyötä.
Projektin aikana järjestön rooli yhteiskunnallisena keskustelijana ja vaikuttajana kasvoi rahapelikysymyksissä.
– Tuona aikana myös tapahtui paljon, kun kolme rahapeliyhtiötä yhdistyi yhdeksi yhtiöksi vuonna 2017 ja arpajaislakia muutettiin. Ehyt oli aktiivisesti mukana keskusteluissa ja muun muassa antoi lausuntoja lainvalmisteluun, Jaakkola kertoo.
Arpa-projekti oli ensimmäinen aikuisten rahapelihaittojen ehkäisyyn suunniteltu projekti ja siinä mielessä pioneerihanke.
Tapio Jaakkola, Arpa-projektin (2015-2019) projektipäällikkö
Laimea keskustelu vilkastui
Nykyisin julkinen keskustelu rahapelaamisesta ja myös sen haitoista on vilkasta. Inka Silvennoinen muistaa, kuinka vähän haitoista keskusteltiin vielä kymmenen vuotta sitten.
– Rahapelihaitat eivät tuolloin tuntuneet kiinnostavan poliitikkoja – oli todella harvinaista esimerkiksi päästä keskustelemaan jonkun kansanedustajan kanssa. Nyt tilanne on toinen, ja hyvä niin, vuonna 2018 Peluurin päälliköksi siirtynyt Silvennoinen sanoo.
Hän on hyvillään myös siitä, että viime vuosina mediassakin on alettu tuoda esiin rahapelihaittoja yhteiskunnallisina ja kansanterveydellisenä ongelmina eikä vain yksittäisinä tarinoina ja yksilön ongelmina.
Rahapelikysymykset alkoivat puhuttaa entistä enemmän myös sosiaalisessa mediassa, etenkin Twitterissä. Välillä kiihkeiksi käyvien keskustelujen ikävä lieveilmiö ovat somehäirintä ja maalitus, josta myös EHYT on viime vuosina saanut osansa.
– Twitter on hankala alusta käydä keskustelua. Olen lähtenyt siitä, että nämä eivät ole mielipidekysymyksiä, vaan asioiden pitää perustua tutkittuun tietoon. Vaikka virheellisen tiedon saisikin somessa kumottua, sitä silti jaetaan eteenpäin, koska se on usein tutkittua tietoa raflaavampaa, Jaakkola sanoo.
Silvennoisen mielestä hankalissakin keskusteluissa on kuitenkin hyvät puolensa.
– Kansalaiskeskustelu kaikkine ylilyönteineenkin pakottaa meidät tarkastelemaan kriittisesti omaa toimintaamme ja pohtimaan, miten voimme toimia entistä paremmin jatkossa.
Yhteistyötä yli rajojen
Yhteistyö ja kumppanuudet ovat tärkeitä rahapelihaittojen ehkäisytyössä. Etenkin THL on ollut EHYTille merkittävä yhteistyökumppani, mutta rahapelihaittojen torjuntaan on haettu vahvistusta myös järjestökentältä.
Sekin on ollut osa yhteiskunnallista vaikuttamista, vuonna 2020 eläkkeelle jäänyt Tapio Jaakkola huomauttaa.
– Pyrimme saamaan muut järjestöt näkemään, miten ne voivat omassa työssään ottaa huomioon rahapelihaittojen ehkäisyn. Onkin olemassa rypäs järjestöjä, jotka ovat jo kauan tehneet tätä työtä, kukin omasta roolistaan käsin, Jaakkola sanoo.
Vuonna 2020 työ rahapelihaittojen ehkäisemiseksi muuttui entistä pysyvämmäksi osaksi EHYTin organisaatiota, kun rahapelihaittojen yksikkö aloitti toimintansa aiemmin rahapelitutkimuksen parissa työskennelleen Riitta Matilaisen johdolla.
Yhteistyö muiden järjestöjen kanssa jatkuu tulevaisuudessa myös kansainvälisellä tasolla: vuonna 2021 EHYT oli perustamassa eurooppalaista rahapelihaittatyötä tekevien järjestöjen EGHPN-verkostoa (European Gambling Harm Prevention Network), jossa Matilainen toimii ensimmäisenä puheenjohtajana.
