EHYT on kasvanut aktiiviseksi ja rohkeaksi vaikuttajaksi

Vaikuttaminen yhteiskunnalliseen päätöksentekoon on ollut EHYTille tärkeä tavoite toiminnan alusta asti. Tässä on myös onnistuttu: kymmenessä vuodessa järjestöstä on kasvanut vahva ehkäisevän päihdetyön vaikuttaja, jonka näkemyksistä ollaan kiinnostuneita.

EHYT ry:n yhteiskunnallinen vaikuttamistoiminta tarkoittaa päihdepolitiikkaan ja yhteiskunnalliseen keskusteluun osallistumista, päihde- ja peliasioista viestimistä ja laajaa yhteistyötä eri tahojen kanssa. Aktiivisuutta ei tässä suhteessa ole puuttunut: esimerkiksi vuonna 2020 järjestöllä oli jäsenyys tai edustus noin 180 työ-, ohjaus- ja projektiryhmässä. Lausuntoja se antoi saman vuoden aikana toistakymmentä.

Tuoreimman eli vuonna 2021 teetetyn sidosryhmätutkimuksen mukaan EHYTin toimintaa myös arvostetaan. Vastaajista entistä useampi – yli 90 prosenttia ­– piti järjestön roolia alkoholi- ja huumehaittojen ehkäisijänä erittäin tai melko tärkeänä.

– On ollut hyvä huomata, että EHYTiä arvostetaan ja olemme päässeet keskustelemaan toimialaamme kuuluvista tärkeistä asioista, sanoo järjestön toiminnanjohtajana vuonna 2017 aloittanut Juha Mikkonen. Hän työskentelee parhaillaan Lääkäriliitossa ja on tehtävästään toimivapaalla elokuun 2022 loppuun asti.

Mikkonen muistuttaa, että kansalais- ja asiantuntijajärjestönä EHYTin vaikuttamistyön kohteena ovat paitsi yhteiskunta myös yhteisöt ja yksilöt.

– Vaikuttamistoimintaa on esimerkiksi päihdekoulutuksen antaminen oppilaitoksille ja oppilaille, samoin kuin pyrkimys vaikuttaa laajoihin yhteiskunnallisiin prosesseihin. Vaikuttaminen yksilö-, yhteisö- ja yhteiskuntatasolla on minusta ollut hyvä tapa jäsentää tätä työtä. 

Alkoholipolitiikka korostui alkuvuosina

Yhteiskunnallisen painoarvon kasvattaminen oli keskeinen tavoite kolmen järjestön fuusiossa, jonka tuloksena EHYT vuonna 2012 aloitti toimintansa.

– Ensimmäisinä vuosina pohdimme paljon sitä, mikä EHYTin yhteiskunnallisen vaikuttamisen rooli on ja millä areenoilla ja missä teemoissa sitä tehdään. Alkoholipolitiikka väistämättä korostui, koska siihen liittyviä valmisteluja oli tuolloin käynnissä, kertoo ensimmäinen toiminnanjohtaja Sari Aalto-Matturi, joka johti järjestöä vuosina 2012–2015.

Alkoholimainonnan rajoitukset olivat ajankohtainen aihe alkuvuosina, ja hieman myöhemmin alkoholilain kokonaisuudistus käynnisti laajan ja monivaiheisen yhteiskunnallisen keskustelun. Näihin keskusteluihin myös EHYT osallistui aktiivisesti.

– Alkoholipolitiikalla oli suuri rooli EHYTin brändin rakentumisessa. Ellei asia olisi tuolloin ollut pinnalla, järjestön rooli olisi varmaan muotoutunut toisenlaiseksi, mutta kattaus tuli tavallaan annettuna, Aalto-Matturi sanoo.

Hän huomauttaa, että samaan aikaan Suomessa valmisteltiin myös ehkäisevän päihdetyön lakia, mutta julkisuudessa asia herätti huomattavasti vähemmän kiinnostusta kuin alkoholipoliittiset kysymykset.

Ehkäisevän päihdetyön laki tuli voimaan 2015

Laki ehkäisevästä päihdetyöstä tuli voimaan vuonna 2015. EHYT osallistui sen valmisteluun ja tuli Aalto-Matturin mukaan valmistelussa myös kuulluksi.

–  EHYT toivoi, että kuntiin olisi syntynyt vahva päihdetyön resurssiverkosto, mutta siihen ei ihan päästy. Kuitenkin lain myötä syntyi pohja rakenteille, joiden puitteissa työtä voidaan tehdä. Se oli hurjan tärkeä prosessi.

Aalto-Matturi pitää myönteisenä sitä, että laki ulottui koskemaan paitsi alkoholia, tupakkaa ja huumausaineita myös pelihaittojen ehkäisyä. EHYTin toiminta pelihaittojen ehkäisemiseksi painottui alkuvuosina digipelaamiseen ja ennen kaikkea myönteisen digipelikulttuurin kehittämiseen.

– Jos päihdekysymyksissä järjestölle oli tarjolla rajoittajan ja ”ankeuttajan” rooli, peliteema tarjosi mahdollisuuden myös myönteisempään näkökulmaan ja pohdintaan siitä, mikä on hyvinvointia tuottavaa ja vahvistavaa digipelaamista ja mikä ei.

Tätä näkökulmaa EHYT pitää yhä tärkeänä.

– Digipelaaminen on yksi aiheistamme edelleen, ja puhumme paljon pelikulttuurin kehittämisestä. Nuoret saavat ajankohtaista tietoa ja ehkä myös hyväksyntääkin sille, että digipelaaminen voi olla ihan hyvä harrastus, kunhan se pysyy tietyissä rajoissa, viestintäpäällikkö Päivi Tiittanen kertoo.

Jos päihdekysymyksissä järjestölle oli tarjolla rajoittajan ja ”ankeuttajan” rooli, peliteema tarjosi mahdollisuuden myös myönteisempään näkökulmaan ja pohdintaan siitä, mikä on hyvinvointia tuottavaa ja vahvistavaa digipelaamista ja mikä ei.

Sari Aalto-Matturi, toiminnanjohtaja 2012–2015

Päihde- ja riippuvuusstrategia oli merkittävä askel

Viime vuosina pelihaittojen torjunnassa on korostunut rahapelihaittojen ehkäisy – niin EHYTissä kuin yhteiskunnallisessa keskustelussakin. 

– EHYT on antanut rahapeliasioista lausuntoja ja ajanut pakollista tunnistautumista Veikkauksen peleihin jo kauan ennen kuin julkinen keskustelu aiheesta lähti isommalle laukalle, Juha Mikkonen toteaa.

Järjestö on vuosien aikana antanut lausuntoja myös tupakkalaista, muun muassa parhaillaan eduskunnan käsittelyssä olevasta esityksestä, jonka yksi pyrkimys on nostaa tupakkatuotteiden ostamisen ikäraja 20 vuoteen.

Viime vuosien tärkeisiin saavutuksiin kuuluu kansallista päihde- ja riippuvuusstrategia, jonka sosiaali- ja terveysministeriö julkaisi keväällä 2021. EHYT vaikutti muiden toimijoiden rinnalla siihen, että strategia tuli kirjatuksi hallitusohjelmaan.

– Se, että maassa on pitkästä aikaa päihde- ja riippuvuusstrategia, on ollut selkeä onnistuminen. Se on järjestön toiminnan ohjaamisen kannalta erittäin tärkeä asia, Mikkonen sanoo.

Strategian tavoitteena on ehkäistä ja vähentää alkoholin, tupakka- ja nikotiinituotteiden ja huumausaineiden käytöstä sekä rahapelaamisesta aiheutuvia riskejä, haittoja ja ongelmia kaikissa ikäryhmissä. Se linjaa myös ennalta ehkäisevää toimintaa koko yhteiskunnassa vuoteen 2030 asti.

Se, että maassa on pitkästä aikaa päihde- ja riippuvuusstrategia, on ollut selkeä onnistuminen.

Juha Mikkonen, toiminnanjohtaja

Sosiaalisesta mediasta on tullut vilkas foorumi

Kymmenessä vuodessa sosiaalisesta mediasta on tullut entistä vilkkaampi foorumi yhteiskunnallisessa keskustelussa. EHYT on pitänyt tärkeänä siihen osallistumista. Tällä hetkellä käytössä ovat Twitter, Facebook ja Instagram sekä uutena vaikuttamiskanavana LinkedIn, jossa järjestö tuo esiin työelämään liittyviä sisältöjä.

– Lisäksi nuoriin keskittyvässä Bueno-toiminnassa tehdään nykyisin paljon työtä TikTokissa. Kanavien valinnassa on oltava jatkuvasti hereillä kohderyhmien tavoittamiseksi, viestintäpäällikkö Tiittanen kertoo.

Some-maailman ikävä piirre etenkin Twitterissä on keskustelujen kärjistyminen sekä suoranainen häirintä ja maalitus, jota myös EHYT ja osa sen työntekijöistä ovat saaneet kokea. Järjestö on suhtautunut ilmiöön vakavasti: se on hankkinut koulutusta aiheen käsittelyyn ja laatinut henkilöstölleen ohjeet somessa viestimiseen ja mahdollisen häirinnän kohtaamiseen.

– Sosiaalinen media on muuttanut vaikuttamistyön kenttää. Erilaiset toisilleen vastakkaiset intressit ovat siellä vahvasti esillä, ja tietoisesti levitetään myös virheellistä informaatiota. Joskus se lähtee kaupallisista intresseistä, joskus ideologisista intresseistä, jotka korostavat yksilön vapautta ilman yhteisvastuuta. Ja yhteisvastuun näkökulma on näissä keskusteluissa usein aika heikoilla, Juha Mikkonen toteaa.

Hän painottaa, että moniääninen ja kriittinen keskustelu on tärkeää, kunhan sitä käydään asiallisesti. Provosointi, vaientaminen ja luottamuksen murentaminen ovat negatiivisen viestinnän keinoja, ja niitä asiantuntija- ja kansalaisjärjestö ei voi eikä halua käyttää.

Yksi intohimoja herättävä keskustelunaihe sosiaalisessa mediassa on ollut järjestön rahoitus. Esimerkiksi vuonna 2020 EHYT sai sosiaali- ja terveysministeriön myöntämää STEA-avustusta 5,4 miljoonaa euroa. 

–  Tässä keskustelussa mittasuhde usein häviää. Päihteistä jo pelkästään alkoholia myydään Suomessa vuosittain noin viidellä miljardilla eurolla, ja siihen verrattuna viisi miljoonaa haittojen ehkäisyyn ja päihdekasvatukseen on aika pieni summa, Mikkonen huomauttaa.

Rohkeutta tehdä vaikuttavaa työtä

Kymmenessä vuodessa EHYTin vaikuttamistyöstä on Juha Mikkosen arvion mukaan tullut entistä ammattimaisempaa ja systemaattisempaa. Järjestön vahvuus on aina ollut paitsi asiantuntijuus myös toiminta ihmisten parissa, mikä on Mikkosen mielestä tärkeä muistaa tulevaisuudessakin. 

– Vaikka toiminta on ammattimaistunut, on pystyttävä pitämään yhteys kenttään ja säilytettävä herkkyys tunnistaa toimintaympäristön signaaleja, jotta järjestö pysyy ihmisten arjessa kiinni.

Sari Aalto-Matturi mainitsee ammattimaisuuden lisääntyneen EHYTin vaikuttamistyössä alkuvuosinakin: kannat ja argumentit selkiytyivät saman aikaan, kun uutta järjestöä rakennettiin. Järjestö halusi korostaa vaikuttamistyössään pragmaattisuutta.

– Meillä ei ollut intressiä lähteä sormi pystyssä neuvomaan, miten ihmiset saavat elämäänsä elää. Halusimme näyttää ongelmakohtia päihdehaittojen alueella ja etsiä sellaisia vastuullisia ratkaisuja, jotka eivät ole kohtuuttomia kenenkään näkökulmasta.

Viestintäpäällikkö Päivi Tiittanen toteaa EHYTin lunastaneen paikkansa kymmenessä vuodessa, mistä kertoo se, että järjestöltä pyydetään paljon lausuntoja, sitä kutsutaan mukaan erilaisiin työryhmiin ja sen asiantuntijat ovat kysyttyjä haastateltavia mediassa.

Tämä kaikki on vaatinut suunnitelmallista taustatyötä ja hyviä verkostoja – sekä rohkeaa asennetta. 

–  EHYT ei ole pitänyt kynttilää vakan alla, vaan on keskustellut avoimesti päihdepoliittisista kysymyksistä. Uskallusta ei ole puuttunut eikä myöskään keinoja päästä mukaan keskusteluun. Olemme osanneet olla paikoissa, joissa päätöksiä tehdään, ja vaikuttaa oikealla tavalla, Tiittanen summaa.