Youtube ja vloggaaminen
Epäonnistuneiden videoiden kommenteissa verkkomaailman lieveilmiöt tulevat esiin ikävällä tavalla. Youtubeen lisätty video voi olla kipinä kiusaamisen aloittamiseen ja jotkut ovat joutuneet jopa vaihtamaan koulua tubevideonsa takia.
Vloggaaminen on iso ilmiö nuorten keskuudessa. Tai oikeastaan ei voida puhua enää ilmiöstä, koska vlogien seuraaminen on jo valtakulttuuria, jonka kasvulle ei näy loppua. Suomen suosituimmilla vloggaajilla (tai ehkä pitäisi puhua tubettajista?) on yli 200 000 seuraajaa. Tubettajat ovat nykyajan mielipidevaikuttajia, joiden sanomisilla on suuri merkitys. Monet aikuiset ovat auttamattomasti ulkona Youtube-scenestä. Youtubesta onkin tullut nuorten oma paikka aikuisten vallattua Facebookin ja muunkin somen. Ei siis ihme, että yhä nuoremmat haluavat tehdä videoita.
Julma maailma
Internet on kuitenkin julma ympäristö. Jokaisen tekstin, kuvan tai videon lataamisen myötä altistaa itsensä negatiivisille kommenteille, joita tulee varmasti. En haluaisi sanoa, että sosiaalisessa mediassa on ammattivalittajia ja kiusaajia, mutta välillä siltä tuntuu. Vaikka verkkoon laitettu sisältö olisi täyttä timanttia, niin silti joku löytää negatiivista sanottavaa. Jos ei muuta, niin aina voi haukkua läskiksi. Moni tubettaja on omilla videoillaan kertonut, miten negatiiviset kommentit ovat melkein lopettaneet heidän Youtube-uransa. Negatiivisilta kommenteilta ei vain voi välttyä.
Myös lasten maailma on julma. Vaikka asian tulisi olla toisin, niin esimerkiksi kouluissa poikkeavuus ja erilaisuus altistaa kiusaamiselle. Jo alakoulussa vaaditaan sosiaalisiin normeihin sopeutumista, tai joudut silmätikuksi. Koululuokassa kiusaamiseen on vielä suhteellisen helppoa opettajan puuttua, mutta jos kiusaaminen alkaa Youtube-videosta, on tehtävä jo huomattavasti vaikeampi. Verkossa voi kommentoida toisen videoita anonyyminä, joten usein ei koko kiusaaja ole tiedossa. Ei, vaikka se olisi samalla luokalla ja istuisi viereisessä pulpetissa. Nettipoliisille erilaiset videoista paisuneet kiusaamistapaukset ovat jo arkipäivää.
Youtubesta on hyötyä
Youtube ja videoiden tekeminen kehittää monenlaisia taitoja. Itsevarmuus kasvaa, heittäytymiskyky kehittyy ja monesti videoiden tekeminen opettaa paljon myös itsestään. Liian nuorena aloitettu tuebttaminen voi kuitenkin käydä nopeasti itsetunnon päälle. Verkossa pieni paksunahkaisuus on melkeinpä pakollista, jos siellä haluaa toimia. Osa ihmisistä ei ymmärrä, mitä voi sanoa lapsen tekemään videoon, minkä vuoksi jotkut kommentit pitää pystyä ohittamaan kiusantekona ja trollaamisena. Murrosikäisen lapsen hauraassa mielenmaailmassa ei välttämättä tätä kykyä ole. Silloin videoiden tekemisestä seuraa enemmän vahinkoa kuin hyötyä.
Verkkoon ei voi laittaa ihan mitä tahansa sisältöä. Alakouluikäinen ei välttämättä ymmärrä, että verkkoon laitettu materiaali ei sieltä katoa. Esimerkkejä tästä on paljon, kun vaikkapa lauluvideo on noussut viraaliksi ja iltapäivälehtien hehkuttamaksi hupivideoksi. Kun sisällön on nähnyt 200 000 suomalaista, niin vahinko on jo tapahtunut. Vaikka itse video olisikin harmiton, niin sen luoma ilmiö saattaa yllättää. Toisaalta samanlainen ilmiö voi kehittyä myös positiiviseen suuntaan. Yksi Suomen suosituin tubettaja Eeddspeaks nousi maailmanmaineeseen syömällä kirpeitä karkkeja (ja näyttämällä sen takia hassulta). Nykyään Youtube työllistää Eetua täyspäiväisesti.
Nuorenakin voi aloittaa
Tästä kaikesta huolimatta olen sitä mieltä, että videoita voi ryhtyä tekemään jo nuorena, alakouluikäisenäkin. Yksi Suomen Youtuben tähdistä on Pinkku Pinsku, jolla on yli 90 000 tilaajaa. Yläasteelle menevä Pinja aloitti ”uransa” 5-luokalla. Itse asiassa olen kyllä sitä mieltä, että Pinja on aloittanut vähän liian aikaisin. Google-tilin ikäraja on 13-vuotta, joten periaatteessa sitä nuorempi ei saisi videoita Youtubeen julkaista. Mutta joka tapauksessa hän on hyvä esimerkki siitä, että nuorenakin voi aloittaa. Tarkkana pitää kuitenkin olla!
Erityinen vastuu alakouluikäisten videoiden tekemisessä on heidän vanhemmillaan. Tubettamista tulisi ajatella harrastuksena, johon vanhempien tulisi tutustua. Keskustelua pitää käydä ennen harrastuksen aloittamista ja sen aikana. Videoiden sisällöstä pitää puhua. Itse vanhempana varmasti katsoisin oman lapsen videot läpi ennen kuin ne Youtubeen julkaistaan. Ainakin aluksi, kun yhteisiä pelisääntöjä rakennetaan. Aina voi myös itse olla mukana videoissa. Sehän se vasta hauskaa on!
Lasta voi suojella teknisesti esimerkiksi poistamalla Youtube-kanavan kommentointimahdollisuuden tai ”peukutusmahdollisuuden”. Videoita voi myös tehdä monella eri tavalla. Lapsen ei itse tarvitse edes näkyä kuvassa, ainakaan aluksi, jos se pelottaa. Youtuben suosituimpia sisältöjä ovat pelivideot, joiden tekijät voivat halutessaan pysyä vaikka täysin nimettöminä. Mahdollisuuksia on vaikka kuinka paljon, jos Youtube-ympäristöön ensin tutustuu hyvin.
Kaikille videoiden tekemisestä haaveileville lapsille ja heidän vanhemmilleen annan seuraavn vinkin: Pitäkää hauskaa, tehkää yhdessä hyvää sisältöä Youtubeen ja olkaa valmiita keskustelemaan palautteesta, jonka saatte. Vaikka Internet on joskus julma, niin se myös antaa paljon uusia positiivisia kokemuksia ja tarjoaa loistavia mahdollisuuksia kehittää itseään.
