Työttömällä on oikeus terveyteen
En ole koskaan tykännyt käydä lääkärissä. Keski-ikäinen mies on (aina) terve, vaikka eläisi vaarallisesti. Elämän vaivat ovat vain pintanaarmuja, jotka eivät estä töissä käymistä, kavereiden kanssa baarissa istumista tai anopin syntymäpäivillä ahdistumista pari numeroa liian pienessä puvussa. Olen onnellinen. Olen työelämässä kiinni. Minulle työnantaja on ostanut työterveyspalvelun, joka takaa minulle täysien vuosikymmenten tarkastuksia ja muutenkin voin ongelmissani olla osaavaan työterveyshoitajaan yhteydessä. Minun työterveydestäni, työkyvystäni, pidetään huolta. Olen etuoikeutettu.
Terveydenhuoltolaki on ollut voimassa toukokuusta 2011 alkaen. Laki velvoittaa kunnat järjestämään terveystarkastuksia ja -neuvontaa työttömille. Lain tarkoitus on – tältä osin – taata työttömälle työnhakijalle tietoa terveydestään ja apua työkykynsä ylläpitämiseen.
Laki velvoittaa kunnat järjestämään terveystarkastuksia ja -neuvontaa työttömille. Lain tarkoitus on – tältä osin – taata työttömälle työnhakijalle tietoa terveydestään ja apua työkykynsä ylläpitämiseen.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tilastot ovat tämän runsaat kymmenen vuotta vanhan lain kannalta erittäin surullista luettavaa. Vuonna 2020 työttömistä vain 2,7 % työnhakijoista oli käynyt heille tarkoitetussa terveystarkastuksessa. Tilastot valehtelevat aina, mutta voivatko ne valehdella näin paljon? Vuoden 2019 terveystarkastettujen määrä on 5,2 %. Koronapandemia selittänee tarkastusten puoliintumista, mutta ei matalaa lähtölukua.
Kuntien ja kaupunkien pitää lain mukaan tiedottaa palvelusta, silti palvelu on vaikea löytää kunnan verkkopalveluista. Tilastoista näkyvät myös suuret alueelliset erot. Kainuussa ja Pohjois-Karjalassa asiasta tiedetään paremmin, ja palvelu tavoittaa tarvitsijat paremmin kuin suurissa kasvukeskuksissa.
EHYT ry on ollut mukana Työttömien keskusjärjestön Terveydeksi-hankkeessa, jonka tarkoitus on ollut ohjata pitkäaikaistyöttömiä nopeammin ja paremmin kotikuntiensa sosiaali- ja terveyspalveluihin. Toivottavasti tulevilla hyvinvointialuilla on riittävästi huomioitu myös työttömien terveyspalvelut.
Työttömien terveystarkastusten järjestämiselle pitää tehdä jotain työelämän ja työkyvyn näkökulmasta ja inhimillisistä syistä. Koronan – ja Venäjän hyökkäyssodan Ukrainaan – jälkeen Suomessa on monilla aloilla pula työkykyisistä ja osaavista ammattilaisista. Edes hyvä palkka ja työn imu eivät auta, jos työkyky ja terveys on mennyt pitkittyneen työttömyyden aikana.
Toivottavasti tulevilla hyvinvointialuilla on riittävästi huomioitu myös työttömien terveyspalvelut.
Keski-ikäisenä tiedän, että on vaikeaa aloittaa uudestaan liikuntaharrastus, jos viimeisin antoisa liikuntakokemus on armeijasta tai koulun liikuntatunnilta. Työkykyyn vaikuttavat elintavat: liikkuminen, sosiaaliset suhteet, syöminen ja juominen. Terveystarkastukset ja oman liikkumisvaran hyödyntäminen ovat osa työkykyä, jota työttömyyden aikanakin tulisi varjella.
Terveystarkastus ei automaattisesti saa ihmistä kävelemään tai hölkkäämään. Ihminen ei kaiva varastosta vanhoja suksia ja lähde hohtaville talvihangille.
Terveydenhoitaja ei saa sinua lopettamaan tupakointia tai tissuttelua, mutta ammattilainen voi herättää terveen kiinnostuksen itsesi hoitamiseen. Elämäntapojen muutoksella parannat työkykyäsi.
