Tiedätkö mitä juot?
Mitä yhteistä on kuvan tuotteilla? Leivän ja oluen tekemisessä käytetään samoja raaka-aineita, mutta ainoastaan leivässä pitää olla tuotetiedot – yli 1,2 % oluessa ei. Viinin ja viinan suhteen tilanne on sama. Lainsäädäntö edellyttää ilmoittamaan tuotetiedot, lisäaineet ja ravintoarvot vain, jos juoma sisältää alkoholia alle 1,2%. Kuluttajan on vaikea tehdä valintaa, jos tuotteiden ominaisuuksia ei ilmoiteta.
Viinikaupan asiakkaana oleminen on paljon haastavampaa, kuin ruokakaupassa asioiminen, totesi viiniteollisuutta tutkinut journalisti Mats-Eric Nilsson alkoholijuomien pakkausmerkintöjä koskevassa kansainvälisessä konferenssissa 10.lokakuuta. EPT-verkoston, EHYT ry:n ja Eurocaren järjestämä konferenssi kokosi Helsinkiin EU-komission, Suomen hallituksen, alkoholiteollisuuden sekä kansalaisjärjestöjen edustajia.
Suomalaiset haluavat pakkausmerkinnät alkoholituotteisiin
EHYTin kyselytutkimuksen (2018) perusteella 64 % alkoholia käyttävistä suomalaisista ja 79 % alle 25 -vuotiaista on sitä mieltä, että alkoholijuomien etiketeissä ja pakkauksissa pitäisi olla samanlaiset tuotetiedot kuin elintarvikkeissa.
Myös panimoteollisuus on herännyt kuluttajien vaatimuksiin: Brewers of Europen johtaja Pierre Olivier Bergeron esitteli panimoteollisuuden tutkimuksen, jonka mukaan 86 % kuluttajista haluaa ainesosa- ja energiatietoja alkoholijuomista.
Eurooppalainen alkoholiteollisuus on EU-komission vaatimuksesta ryhtynyt itsesääntelyyn eli ilmoittamaan tuotetietoja vuoden 2022 loppuun mennessä. Hyvä näin, vaikka vauhti on verrattain hidas. Kansanterveysjärjestöt edellyttävät lisäksi, että EU komissio käynnistää välittömästi valmistelut elintarvikeasetuksen muuttamiseksi, jossa alkoholiteollisuuden etuoikeus pakkausmerkintöjen osalta poistuu.
Teollisuus on esittänyt, että etiketteihin tulisi näkyviin QR-koodi, jonka kuluttajat voisivat skannata kännyköillään eli tiedot luettaisiin koodin avulla internetistä. Eurooppalaisten viininvalmistajien kattojärjestö CEEVin johtaja Ignacio Sanchez Recarte esitti konferenssissa, että näin viininvalmistajat voisivat itse päättää, että haluavatko ilmoittaa tuotetiedot pullon etiketissä vai internetissä. ”Tämä helpottaisi varsinkin pienten tuottajien taakkaa”, totesi Sanchez Recarte.
Kuluttajaliiton pääsihteeri Juha Beurling-Pomoell huomautti, että tuotetietojen antaminen muualla kuin tuotteen etiketissä on vain tapa tehdä tuotetietojen selvittämisestä hankalampaa kuluttajalle. Kaikki kuluttajat eivät käytä digilaitteita. Heilläkin on oikeus saada tietoa ainesosista ja kaloreista, sanoi Beurling-Pomoell. Täydentävää tietoa voi jakaa internetissä, mutta se ei yksin riitä kuluttajille.
Kuluttajalla on oikeus tietää
Konferenssissa moni oli sitä mieltä, että nyt on aika muutokselle. Eurooppalaisella kuluttajalla on oikeus tietää, mitä heidän juomansa sisältävät. Eurooppalainen kuluttajaliike ja eurooppalaiset kansalaisjärjestöt EHYT mukaan lukien ovat asian edistämisessä hyvin aktiivisia ja sen lisäksi kaikkien kuluttajien pitää antaa äänensä kuulua oikeuksiensa puolesta.
Myös sinä voit puolustaa oikeuksiasi lähiyhteisöissäsi, kaupassasi sekä päättäjien keskuudessa. Kuluttajien paine saa aikaan muutoksen, sinullakin on oikeus tietää.
#RightToKnow ja #OikeusTietää
