Sote koskee jokaista suomalaista
Sotesta eli sosiaali- ja terveyspalvelujen hallinnon uudistamisesta käytävä keskustelu on usein korkealentoista. Näkökulma on yleensä organisoinnissa ja rakenteissa eli perin vaikeissa asioissa ja suomalaisen arjen yläpuolella. Esimerkiksi YLEn ensimmäisessä kuntavaalikeskustelussa puoluejohtajat puhuivat sotesta, mutta kuinkahan moni äänestäjä ymmärsi puhetta, joka ei vaivautunut laskeutumaan tavallisen ihmisen tasolle? Keskustelu osoitti ikävän konkreettisesti sen, että poliittiset johtajat eivät ole aidosti kiinnostuneet siitä, ymmärtääkö tavallinen ihminen heitä vai ei. Ehkä he ovat jättäneet asian lakiuudistuksen arkkitehtien, virkamiesten ja konsulttien vastuulle. Mutta onko huolehdittu, että kansalaiset tietävät, missä mennään nyt ja minne ollaan menossa?
Sote-uudistus koskee jokaista suomalaista, siksi se on tärkeä. Se koskee myös palveluja, jotka muodostavat kuntien kuluista leijonanosan. Uudistuksen myötä nämä palvelut, sosiaalitoimi ja terveydenhuolto, siirtyvät 2019 alkaen perustettavien maakunnallisten hallintoalueiden vastuulle. Samalla myös raha eli verotuotot sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottamiseksi siirtyvät maakunnille. Kunnille jää uudistuksessa ehkäisevät palvelut, joita maakunta kuitenkin ohjaa.
Missä loppuu kunnan vastuu ja mistä kohdasta alkaa maakunnan vastuu? Entä miten tuleva valinnanvapaus edistää kuntalaisten yhdenvertaisuutta palveluissa? Tästä puhutaan mediassa, seminaareissa ja konsulttien sparraustilaisuuksissa loputtomasti. Mutta mitä väliä on suomalaisen kannalta, missä hallinnolliset rajat kulkevat tai kuka palvelun tuottaa? Ei mitään, jos palvelut toimivat ja ihminen saa tarvitsemaansa hoitoa tai sosiaalipalveluja.
Yritän eläytyä: olen yksinäinen, vähävarainen eläkeläinen. Minulla ei ole internetiä, en osaa enkä välitä enää opetella sen käyttöä. Hammas lohkeaa lauantaina, se on kovin kipeä eikä särkylääkekään oikein auta. Mitä teen, minne menen? Kukaan ei viikonloppuna vastaa puheluihinkaan, ”niillä pirulaisilla on vastaajat päällä”. Ahdistun tästä eläytymisestä, yritän hypätä ajatuksesta ulos, mutta se ei onnistu. Ahdistus jää: miten ihmisiä autetaan tässä hallinnollisessa uudistuksessa? Kuka luo sen konkreettisen tien ja kartan, jonka avulla jokainen löytää apua sitä tarvitessaan?
Tuula Sundman
Järjestö- ja vapaaehtoistoiminnan osaston päällikkö
EHYT on jättänyt lausunnon hallituksen sote-esityksestä. Lausunnossa muistutetaan ehkäisevän päihdetyön järjestämistä koskevan lain huomioimisesta uudistuksessa.
Kirjoitus on julkaistu aiemmin EHYT Järjestö -lehdessä 4/2016
