Rahapeleihin käytetty rahan määrä pysyi samana tai väheni poikkeusaikana

Poikkeustilan tuomat muutokset rahapelaamiseen näyttävät vähentäneen rahapelaamiseen käytettyä rahan määrää. Poikkeusaika toi monella mukanaan rahankäytön vähenemisen lisäksi myös pelaamiseen liittyvän huolen ja ahdistuksen helpottumista.

Teemme EHYTissä rahapelihaittojen ehkäisyyn liittyvää työtä. Meitä kiinnostavat erityisesti yhteiskunnalliset ilmiöt sekä yksilöissä ja yhteisöissä tapahtuvat muutokset.  Seuraamme yhteiskunnallisen tilanteen kehittymistä ja sovellamme tätä tietoa rahapelihaittojen ehkäisyssä.

Tämän kevään poikkeuksellinen aika tarjosi puitteet kysyä suomalaisilta rahapelaamisesta tilanteessa, jollaisessa emme ole aikaisemmin olleet. Kauppojen, markettien ja pelisalien pelikoneet olivat suljettuina koronaviruksen leviämisen ehkäisemiseksi ja lisäksi monet urheilusarjat joutuivat tauolle, joten myös urheiluvedonlyönti poistui pelivalikoimasta.

Huhti-toukokuun aikana teimmekin kaksi kyselyä rahapelaamisesta poikkeusaikana. Toisen kyselyn toteutti EHYTille Taloustutkimus puhelinhaastatteluna ja toinen kysely oli kansalaisille suunnattu avoin nettikysely. Taloustutkimuksella teetettyyn kyselyyn vastasi 1004 ja nettikyselyyn 465 henkilöä. Kysyimme kummassakin kyselyssä rahapelaamiseen käytetystä rahasta ennen poikkeustilaa ja sen aikana.

Suomalaiset pelaavat paljon

Me suomalaiset pelaamme rahapelejä paljon ja häviämmekin rahapeleihin kolmanneksi eniten maailmassa väkilukuun suhteutettuna. Veikkauksen vuoden 2019 tilikauden pelitoiminnan tuotto, eli pelikate, oli noin 1,7 miljardia euroa. Pelikate kertoo pelaajien rahapeleihin käyttämän rahan määrän, josta on vähennetty maksetut voitot. Se tarkoittaa siis käytännössä pelaamiseen hävityn rahan määrää.

Sen lisäksi, että pelaamme paljon, on pelaaminen Suomessa myös keskittynyttä. THL:n tuoreen väestötutkimuksen mukaan viime vuonna 2,5 prosenttia pelaajista kulutti puolet rahapelaamiseen käytetystä rahasta, eli noin 850 miljoonaa euroa. Samaisen THL:n kyselyn vastaajat ilmoittivat käyttäneensä vuonna 2019 keskimäärin rahapeleihin viikon aikana n. 10 euroa. Miehet käyttivät keskimäärin 16 euroa ja naiset 4 euroa viikoittain.

Taloustutkimuksella teetättämämme kyselyn vastaajat kertoivat rahapelaamisen käytettyjen summien olevan samansuuntaisia. Vastaajat kertoivat käyttäneensä rahapelaamiseen viikoittain ennen poikkeustilaa keskimäärin 6 euroa ja poikkeustilan aikana neljä euroa. Naisten rahapeleihin käyttämä määrä laski 6 eurosta 4 euroon ja miesten 10 eurosta 5 euroon.

Nettikyselymme kysymykseen onko poikkeustila vaikuttanut omaan tai läheisen rahapeleihin kulutettuun rahan määrään vastasi 461 henkilöä, joista 59 % vastasi ettei poikkeustila ole vaikuttanut kulutettuun rahan määrään, 7 % vastasi rahaa kuluvan enemmän ja 31 % ilmoitti rahaa kuluvan vähemmän. Kolme prosenttia vastasi, ettei osaa sanoa.

Pelaamisen aiheuttama ahdistus väheni, mutta osalla ongelmat kärjistyivät

Nettikyselyn avoimissa vastauksissa nousi esiin rahojen säästymisen, rahapelaamiseen liittyvän huolen ja ahdistuksen helpottumisen ja mielialan parantumisen teemat. Poikkeusajan muutokset olivat mm. tuoneet havahtumista rahapeleihin käytettyyn rahan määrään: ”Olen huomannut kuinka paljon minulla on mennyt rahaa huoltamon peliautomaattiin. En ole aiemmin ajatellut sitä lainkaan ongelmana, mutta nyt huomaan, että rahaa on siitä syystä enemmän käytössä”.

Vastaajat kertoivat käyttävänsä säästyneitä rahoja muun muassa terveellisempään ruokaan ja harrastuksiin. Peliautomaattien ollessa kiinni rahat myös käytettiin siihen tarkoitukseen, mihin ne oli alun perinkin ajatellut käytettävän: ”Itse en enää tuskaile rahan riittämistä ruokaan kun en pelaa vaan pääsen kauppaan asti”.

Pienellä joukolla vastaajista poikkeusaika on tuonut haasteita niin rahankäytön kuin pelaamisenkin suhteen. Osa kertoi pelaamisen siirtyneen nettiin, jossa rahaa kuluu moninkertaisesti enemmän. Osa on myös ottanut pikavippejä, joilla rahoittanut mm. tylsyyteen pelaamista.

Eristäytyminen oli myös tuonut omat haasteensa: ”Minulla on pitkään ollut rahapeliongelma eikä tämä eristäytyminen sitä helpota. Nyt kun jäin työttömäksi voin rauhassa olla kotona ja pelata niin paljon kun rahat riittää eikä tarvitse häpeillä kenenkään edessä. Ei tarvitse miettiä mitä vie viemisiksi kun menee kaverille kahville tai mitä tarjoaisi kun joku tulee kahville, koska ketään ei nyt voi tavata”.

Moni oli kokenut myös helpotusta ja positiivisia muutoksia mielialassa poikkeustilan myötä. Pelaamisesta ja hävittyjen rahojen määrästä aiheutunut häpeä oli väistynyt, koska pelaaminen oli joko vähentynyt tai loppunut. Unettomuus oli helpottunut ja olo rauhallisempi. Rahapelaamisen sijasta energiaa riitti kaikenlaiseen muuhun puuhasteluun. Myös kotioloissa oli koettu huojennusta: ”Ei ole tarvinnut valehdella kotona mihin rahat on menneet kun pelit on olleet kiinni. Kotielämä tuntuu mukavammalta”. 

Myös läheiset ovat olleet helpottuneita poikkeusaikana. Vastaajat kertoivat läheisen pelaamisen vähentyneen tai loppuneen kokonaan, jolloin rahaa säästyi muualle käytettäväksi. Pelikoneiden sulku oli tuonut pelaajalle pakotetun pelikatkon ja sitä kautta omaa pelaamistaan on voinut tarkastella uudesta näkökulmasta: ”Läheinen ei ole pystynyt pelaamaan lainkaan ja on auttanut perheen tilannetta sekä läheistä ymmärtämään tilannettaan ”.

Pienellä osalla vastaajista rahapelaaminen ja peleihin kulutettu rahan määrä oli kuitenkin poikkeusaikana lisääntynyt: ”Läheiseni pelaa netissä pelejä joita ei aiemmin pelannut. Rahaa kuluu huomattavasti enemmän peleihin kuin ennen”.

Poikkeusaika toi tärkeää tietoa rahapelaamisesta

Rahapelihaittojen ehkäisyn näkökulmasta tutkimuksesta saadut tiedot ovat tärkeitä. Kyselyyn vastanneet toivat selkeästi esiin rahapelitarjonnan vähentymisen vaikutukset rahankäyttöön sekä taloudelliseen, henkiseen, fyysiseen ja sosiaaliseen hyvinvointiin.

Poikkeustila mahdollisti hajasijoitettujen automaattien vaikutuksen tarkastelun historiallisesti ainutlaatuisella tavalla. Ensimmäistä kertaa oli mahdollista seurata sitä, miten automaatit vaikuttavat rahapelaamisen määrään ja sitä kautta rahankäyttöön. Voimmekin hyödyntää tutkimuksista saatuja tuloksia haittojen ehkäisytyössä. Haittojen ehkäisyn näkökulmasta tärkeää olisi myös seurata, mitä tapahtuu, jos rahapelitarjonta palaa aikaisempaan, ennen poikkeusoloja vallinneeseen tilanteeseen.