Myös kehitysvammaisten nuorten kanssa on puhuttava päihteistä
Toinen nuori kertoi, että hän on huolissaan eräästä ystävästä, joka ei tunnu ymmärtävän alkoholin ja lääkityksen yhteisvaikutuksen vaaroja. Miten sellaisen ystävän kanssa tulisi toimia? Miten olla ystävä henkilölle, jonka puolesta joutuu pelkäämään?
Kolmas nuori kertoi, etteivät päihteet ole kiinnostaneet koskaan. Hän ei ole kokenut tarvitsevansa niitä. Perheen tuki ja päihteettömät kaveriperheet ovat olleet tärkeitä.
Nämä olivat kehitysvammaisten nuorten ajatuksia alkoholista. Keskustelu ei oikeastaan eroa muiden nuorten kanssa käytävästä keskustelusta. Päihteet pohdituttavat ja ihmetyttävät kaikenlaisia nuoria.
Siksi myös kehitysvammaisten nuorten kanssa on puhuttava päihteistä. Hekin näkevät niitä ympärillään, mutta heidän voi olla vaikea ymmärtää päihteiden käytön vaikutuksia elämän eri osa-alueisiin ja mahdollisia seurauksia.
Kehitysvammaiset nuoret saattavat altistua päihteiden käytölle esimerkiksi ulkopuolisuuden kokemusten, yksinäisyyden ja kiusaamisen vuoksi. Mutta yhtä lailla altistava tekijä voi olla riittämätön tiedonsaanti päihteistä, niiden vaikutuksista ja haitoista. Se, että nuoret eivät saa tarpeeksi tietoa voi johtua siitä, ettei tunnisteta kehitysvammaisen nuoren tarvetta keskustella päihteistä ja siksi heille ei tarjota riittävästi tietoa ja mahdollisuuksia keskusteluun.
Aikuisen on tärkeää ottaa päihteet puheeksi ja kuunnella herkällä korvalla
Päihteistä puhuminen kehitysvammaisen nuoren kanssa ei merkittävästi eroa siitä, kuinka muiden nuorten kanssa puhutaan päihteistä. Aikuisen on tärkeää uskaltaa ottaa päihteet puheeksi ja kuunnella herkällä korvalla, mitä nuori haluaa asiasta kertoa ja kysyä. Aito kiinnostus nuorta kohtaan ja avoin vuorovaikutus ovat keskeisessä asemassa. Jos nuori ei ensimmäisellä yrityksellä halua jutella, kannattaa yrittää myöhemmin uudelleen. Nuorikin saattaa myöhemmin rohkaistua tekemään aloitteen keskusteluun, kun tietää, että aikuisen kanssa voi puhua päihteistä rakentavasti.
Kehitysvammainen nuori tarvitsee tukea asioiden jäsentämiseen
Keskustelussa kehitysvammainen nuori tarvitsee usein tukea asioiden jäsentämiseen ja aikaa omien ajatusten sanoittamiseen. Tässä aikuinen voi tukea nuorta mm. luomalla turvallisen keskusteluilmapiirin, rohkaisemalla nuorta kertomaan lisää ja selittämällä vaikeita sanoja ja käsitteitä. Aikuisen on myös hyvä tiedostaa kehitysvammaisten myöntyväisyystaipumus eli he voivat myötäillä keskustelukumppanin mielipidettä vaikka olisivatkin eri mieltä. Aikuisen on hyvä kannustaa nuorta omien mielipiteiden ilmaisuun.
Päihteistä puhuminen ja päihdehaittojen tuntemus on tärkeää, mutta tämän lisäksi merkitystä on sillä, että nuori kokee elämänsä mielekkäänä. Esimerkiksi harrastuksilla, ryhmään kuulumisen tunteella ja hyvällä itsetunnolla on usein suuri merkitys nuoren hyvinvoinnin kannalta, ja ne voivat suojata päihdehaitoilta. Näissäkin asioissa aikuinen voi toimia rohkaisijana ja ohjata nuorta etsimään omaa mielekästä juttuaan.
