Miten suurten ikäluokkien rahapelihaittoja voitaisiin ehkäistä?

Suurten ikäluokkien edustajat ovat aktiivisia ja aikaisempia sukupolvia varakkaampia eläkeläisiä, jotka ovat tottuneita rahapelaajia. Mitä he ajattelevat riski- ja ongelmarahapelaamisesta? Miten heidän kokemiaan rahapelihaittoja voitaisiin parhaiten ehkäistä? Hyvänä apuna voi toimia historiasensitiivinen työote.

Suomessa suurilla ikäluokilla tarkoitetaan yleensä vuosina 1945–1949 eli heti toisen maailmansodan päättymisen jälkeen syntyneitä, jotka ovat nyt jääneet eläkkeelle. He ovat juuri se ikäluokka, joka muutti 1950–1970-luvuilla maalta kaupunkiin tai Ruotsiin. He kouluttautuivat vanhempiaan paremmin ja vaihtoivat maatilan työt tehdas-, toimisto- ja hoivatöihin. He saivat vähemmän lapsia kuin vanhempansa ja nauttivat runsaammasta vapaa-ajasta, yhteiskunnan yleisestä tasa-arvoistumisesta sekä ennen kaikkea nopeasta elintason noususta.

Suuret ikäluokat ovat todistaneet rahapelaamisessa tapahtuneen valtavan muutoksen: heidän lapsuudessaan vakioveikkaus, raha-arvat, ravit ja pajatso olivat laillisia rahapelejä. Kuiskutellen saatettiin puhua syntistä kortinpeluuta harrastavista miesjoukoista, eikä varsinkaan tytöillä tai naisilla ollut mitään asiaa näihin peleihin.

Lotto saavutti suomalaisten olohuoneet vuonna 1971 ja sai heti valtavan suosion. Viimeistään loton myötä myös naisten rahapelaamisesta tuli sosiaalisesti hyväksyttyä. Samalla vuosikymmenellä hedelmäkoneita alettiin hajasijoittaa arkielämän näyttämöille, kuten kauppoihin ja kioskeille. 1980-luvulla suuren suosion saavuttivat raaputusarvat, kun taas laman aikana 1990-luvulla hajasijoitettujen rahapeliautomaattien määrää kasvatettiin voimakkaasti. Veikkaus aloitti silloin myös urheiluvedonlyönnin. Viimeistään internetin tulo 1990-luvun loppupuolella muutti koko rahapelikentän. Netissä on mahdollista pelata ajasta ja paikasta riippumatta niin isoilla summilla kuin vain itse haluaa, vaikka vuorokauden ympäri.

Tein yhdessä rahapelitutkija, valtiotieteiden tohtori Maria Heiskasen kanssa haastattelututkimuksen suurten ikäluokkien rahapelaamisesta vuonna 2016. Ryhmähaastattelimme 25 suurten ikäluokkien edustajaa heidän rahapelikokemuksistaan ja -ajatuksistaan, sillä halusimme hahmotella, miten suurten ikäluokkien kokemia rahapelihaittoja ja -ongelmia voitaisiin ehkäistä. Haastatteluissa nousi vahvasti esille yhteinen ja jaettu kokemus rahapelaamisen tarjonnan räjähdysmäisestä lisääntymisestä heidän elinaikanaan.

Monet haastateltavat korostivat myös rahapelituottojen tärkeyttä suomalaiselle hyvinvointivaltiolle ja kansalaisyhteiskunnalle. Haastateltavat olivat sisäistäneet puhetavan, jota voidaan kutsua rahapelaamisen kesyttämiseksi ja kesyyntymiseksi: historiallisesti syntisenä ja rikollisena pidetystä toiminnasta on tullut hyveellistä, jopa yhteiskuntaa ja valtiota yhtenäisyyttä lujittavaa toimintaa, jota voidaan pitää kansalaisvelvollisuutena.

Haastateltavien mielestä rahapeliongelma on yksilön oma ongelma, joka johtuu heikosta luonteesta tai taipumuksesta rahapeliongelmaan. He eivät katsoneet sen johtuvan niinkään rakenteellista seikoista, kuten laajasta rahapelitarjonnasta. Tämä tulos vahvistaa aikaisempia tutkimustuloksia siitä, miten suomalaiset mieltävät rahapeliongelman ja sen synnyn. Haittoja ehkäisevän työn kannalta tämä determistinen asenne voi vaikeuttaa avun hakemista. Kukapa haluaisi joutua myöntämään, että on heikkoluonteinen ja että rahapelaaminen on lähtenyt käsistä?

Käytimme tutkimuksessamme historiasensitiivistä työotetta, joka tarkoittaa yksinkertaistettuna sitä, että menneiden kokemusten ymmärretään olevan osa meitä kaikkia. Menneisyys on aina läsnä meissä kaikissa ja olemme oman aikamme ja paikkamme tuotteita. Tämä ohjaa meitä ja meidän ajattelutapojamme ja käytöstämme.

Entä miten rahapelihaittoja ja -ongelmia voitaisiin torjua historiasensitiivisellä työotteella?

Käytännössä sitä voisi soveltaa vaikkapa kysymällä seuraavia kysymyksiä:

Huimien nostalgiamatkojen lisäksi näillä kysymyksillä saadaan aikaan tervetullutta keskustelua rahapelaamiseen liittyvistä mahdollisista riskeistä, ongelmista ja ajatuksista, mutta myös rahapelaamisen tarjoamasta nautinnosta, ilosta ja yhteisöllisyydestä.

Kirjoitus on saanut inspiraationsa VTT Maria Heiskasen ja VTT Riitta Matilaisen Alkoholitutkimussäätiön rahoittamasta suurten ikäluokkien rahapelaamista koskevasta tutkimuksesta. Tutkimukseen liittyvä artikkeli on julkaistu Public Health -lehdessä. Artikkelin nimi on Baby boomers as gamblers: recognizing and preventing gambling harm with intersectional approach. Lue artikkeli täällä.