Mitä Panimoliitto haluaa?
Lukuisat tahot ovat tällä hallituskaudella pyrkineet vaikuttamaan alkoholipoliittisiin uudistuksiin, joilla tulee olemaan suuri merkitys suomalaisten päihdehaittoihin ja väestön hyvinvointiin. Uudistuksilla on eittämättä myös elinkeinopoliittisia vaikutuksia.
EHYT ry on omassa vaikuttamistyössään halunnut muistuttaa, että alkoholipolitiikka on aina terveys- ja hyvinvointipolitiikkaa, ei elinkeinopolitiikkaa. Alkoholipoliittisia ratkaisuja ei voida tehdä yksittäisten elinkeinoalojen intressien näkökulmasta. Eikä elinkeinoelämän etu alkoholista puhuttaessa ole mitenkään yksiselitteinen. Ratkaisu, joka alkoholiteollisuudelle on edullinen, voi olla suomalaiselle työelämälle hyvinkin vahingollinen. Alkoholilain kokonaisuudistus kaksikymmentä vuotta sitten toi keskioluen ja siiderit kioskeihin ja huoltoasemille. Nykyään alkoholi on Suomessa merkittävin yksittäinen työuria lyhentävä tekijä ja valtava kustannustekijä sekä yrityksille että julkiselle sektorille. Tämä on hyvä pitää mielessä kun pohditaan työurien pidentämistä ja julkisen talouden kestävyyttä.
Elinkeinopoliittisia näkökulmia alkoholilainsäädäntöön ovat tuoneet esille muiden muassa päivittäistavarakauppa, majoitus- ja ravitsemusala sekä alkoholintuottajat. Panimoalan yrityksiä edustava Panimoliitto on jo pitkään ollut erityisen aktiivinen toimija suomalaisen alkoholipolitiikan kulisseissa. Vaikuttamistyössään Panimoliitto pyrkii muovaamaan jäsenyritystensä toimintaympäristöä näiden kannalta mahdollisimman suotuisaksi. Toimialan vahvan kansainvälisen omistuksen vuoksi pöydässä ovat aina paitsi kotimainen työ, myös kansainvälisen alkoholiteollisuuden globaalit intressit. Alkoholipoliittisessa vaikuttamistyössä liiton pyrkimykset ovat ymmärrettävästi törmäyskurssilla sosiaali- ja terveystoimijoiden kanssa, joiden tavoitteena on vähentää panimotuotteiden ja muiden alkoholijuomien kulutusta Suomessa.
Siinä, että Panimoliitto lobbaa omassa asiassaan, ei ole mitään paheksuttavaa. Vaikuttamisen keinot ovat sitten toinen asia. EHYT ry on jo alkoholimainonnan rajoituksiin liittyvässä valmistelutyössä kummastellut esimerkiksi sitä, kuinka Panimoliitto kansainvälisen alkoholiteollisuuden teeseillä kiistää mainonnan tutkitut vaikutukset. Päätöksentekijälle keskustelussa näyttäytyy sana vastaan sana. Rajoitusten puolestapuhujien tukena on kuitenkin tutkimusalue, jonka noin 1000 yksittäistä tutkimusta on koottu laajoihin kokooma-aineistoihin. Tämän tutkimusnäytön perusteella alan tutkijayhteisö on päätynyt yhteisymmärrykseen siitä, että mainonta vaikuttaa erityisesti lasten ja nuorten alkoholinkäyttöön. Alkoholiteollisuus puolestaan aktiivisesti sivuuttaa itse asian – nuorten alkoholinkäytön – ja keskittyy vakuuttamaan, ettei alkoholimainonnan ei ole voitu pitävästi todistaa vaikuttavan aikuisten alkoholinkäyttöön ja kokonaiskulutukseen. Tätä voidaan pitää harhaanjohtavana vaikuttamistyönä.
Aivan uutena vaikuttamistyönsä kärkenä Panimoliitto on ryhtynyt kritisoimaan kahta asiaa: Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen alkoholitutkijoita ja EHYT ry:tä. Teema toistuu sekä mediaesiintymisissä että virallisissa ja epävirallisissa vaikuttamistilaisuuksissa. ”THL:n 18 alkoholitutkijasta huolimatta Suomessa ei ole kyetty tekemään relevanttia alkoholitutkimusta ja siksi mitään poliittisia linjauksia ei voida tehdä” on vaikuttamisnäkökulmista toinen. Toisena näkökulmanaan Panimoliitto tuo esille, että päihdehaittoihin tulisi puuttua ennen kaikkea valistuksella, johon voitaisiin suunnata resursseja, jollei niitä annettaisi EHYT ry:lle, joka käyttää ne vääränlaiseen ehkäisevään päihdetyöhön.
Kahden toimintavuotensa aikana EHYT ry on ilmeisesti onnistunut kohtuudella vaikuttamistyössään, kun Panimoliitto ottaa sen tällä tavoin keihäänsä kärkeen. Hyvän tavan mukaisena Panimoliiton toimintaa tuskin voi pitää. Liitto ei arvostele EHYT ry:n argumentteja vaan järjestöä itsessään.
Mitä Panimoliitto sitten haluaa? Panimoala luonnollisesti möisi panimotuotteita mieluummin enemmän kuin vähemmän. Niinpä Panimoliitto haluaa, että alkoholin kokonaiskulutusta vähentävien toimien sijaan keskityttäisiin kampanjoimaan nuorten humalajuomista vastaan. Kampanjat ovat sinänsä kannatettavia, mutta niiden vaikuttavuus on tunnetusti sangen kyseenalainen. Jo pelkästään alkoholimainonnan vastapainoksi valistuskampanjoita pitäisi tehdä kymmenillä miljoonilla euroilla vuodessa, ja silloinkin oltaisiin vasta tasoissa. Toteutuessaan alkoholimainonnan uudet rajoitukset tosin onneksi tasoittavat jonkin verran tätä yhtälöä ja tekevät tilaa kampanjatyyppisellekin valistukselle.
Mainonnan sijaan EHYT ry on pitänyt tärkeänä satsata ennen kaikkea pitkäjänteiseen, laadukkaiksi todettuihin menetelmiin perustuvaan työhön yhteisöjen ja yksilöiden arjessa. Vuoden aikana kohtaamme esimerkiksi kouluissa noin 70 000 nuorta, 4500 oppilaiden vanhempaa ja noin 3000 nuorten kanssa työskentelevää ammattilaista. Sosiaalisen median foorumeilla kohtaamisia on noin 100 000. Oppimispelejämme ja muita sovelluksiamme ladataan vuodessa noin 20 000 kertaa. Olemme tehneet yhteistyötä 15 600 työntekijän työyhteisöjen kanssa ja työmme on tavoittanut 2400 ikäihmistä. Kohtaamispaikoissamme käydään vuodessa noin 340 000 kertaa. Lähetämme 100 000 auttavaa tekstiviestiä ja mm. vastaanotamme 1000 puhelua neuvontapuhelimeen.
Kulttuurin muutosta tukevan työn rinnalla pyrimme osaltamme vaikuttamaan siihen, että päihdehaittoja puretaan myös esimerkiksi lainsäädännön keinoin. Hinta ja saatavuus kun ovat tutkitusti suorimmat keinot vaikuttaa kokonaiskulutukseen ja päihdehaittoihin.
Tekisimme mielellämme myös räväköitä mainoskampanjoita ja toivottavasti tulevaisuudessa pystymme tekemään sitäkin työtä yhä enemmän. Panimoalan etujärjestö tuskin kuitenkaan on se asiantuntijaorganisaatio Suomessa, joka on paras taho määrittämään laadukkaan ehkäisevän päihdetyön kriteerit ja neuvomaan päihdehaittojen ehkäisemiseen tarkoitettujen resurssien suuntaamisessa.
Sari Aalto-MatturiToiminnanjohtaja EHYT ry
