Lapsen etu päätöksenteon keskiöön

Tuhannet lapset meillä Suomessa elävät puutteellisissa elinoloissa. Liian moni lapsi ja nuori kärsii vanhemman tai vanhempien elämäntilanteesta, jossa päihteiden käyttö on läsnä. Perheissä tapahtuva liiallinen alkoholin käyttö voi aiheuttaa lapselle pelkoa, turvattomuutta ja inhimillistä kärsimystä. Moni lapsi kokee kaltoin kohtelua päihtyneen aikuisen taholta. Lastensuojelutyön ammattilaisena olen huomannut, että nämä asiat nousevat usein esiin lastensuojeluasiakkaiden perheissä.

Jokainen merkki lapsen ja nuoren vaikeasta elämäntilanteesta on otettava vakavasti ja tilanteeseen on puututtava. Yhtäkään lasta ei saa jättää yksin vaikeaan tilanteeseen.

Turvallinen kasvuympäristö

Norja, Ruotsi ja Islanti ovat valinneet huomattavasti lasta suojaavamman alkoholipolitiikan kuin Suomi. Miksi me emme ole valinneet samaa tietä? Kummastuttaa, miksi Suomessa ajatellaan, että alkoholipolitiikka ei koske lapsia.

Jostain syystä sen, että alkoholia ei saa myydä alaikäiselle, koetaan riittäväksi toimenpiteeksi. Yhteiskunnallisen päätöksenteon on tähdättävä siihen, että lapsella on parhaat edellytykset hyvään ja turvalliseen lapsuuteen. Tämä voi tarkoittaa myös sellaisia keinoja, jotka eivät ole kaikkien aikuisten mieleen.

Hyvinvointiyhteiskunnassa yhdenkään lapsen ei pidä joutua elämään vaikeissa tai puutteellisissa oloissa. Meidän aikuisten velvollisuus on asettaa lapsen etu etusijalle ja rakentaa lapsen oikeuksien sopimusta noudattavaa yhteiskuntaa. Päätöksenteon tulee aina pohjautua lapsivaikutusten arviointiin. Sellaisia päätöksiä, jotka eivät olen lapsen edun mukaisia, ei yksinkertaisesti pidä tehdä. Tämä koskee myös alkoholipoliittisia päätöksiä.