Kehitysvammaisen nuoren vahvuudet esiin päihdetyössä
Päihdekasvatus perustuu ajatukseen, että ihmisillä on oikeus tietää päihteiden riskeistä ja seurauksista, jotta he pystyvät tekemään harkittuja valintoja omassa elämässään. Ammattilainen voi luoda mahdollisuuksia saada tietoa päihteiden ja pelaamisen haitoista. Hän voi luoda tilaisuuksia, joissa henkilö pääsee kertomaan omista kokemuksistaan yksilöllisesti tai ryhmässä.
Kehitysvammaiset henkilöt on totuttu kuvaamaan diagnoosien ja puutteiden kautta. He ovat kuntoutuksen kohteita ja myös monien lääketieteellisten toimenpiteiden tarpeessa.
Onneksi näkökulma tarkastella ihmisiä vahvuuksien ja mahdollisuuksien valossa on vakiintumassa. Erilaisten vammojen tuomia vaikeuksia ei toki voi pyyhkiä pois, mutta vahvuuksien näkökulma luo uuden tavan tehdä asioita. Kehitysvammaiset ihmiset ovat yhdenvertaisia kansalaisia rinnallamme. Ammattilaisina ja järjestöissä olemme kansalaisten äänen vahvistajia ja esteettömien palvelujen rakentajia.
Yksi näkökulman rakentaja on englantilainen filosofi ja sosiaalipalveluiden uudistaja Simon Duffy. Hän on koulutukseltaan moraalifilosofian tohtori ja toimii The Centre for Welfare Reform -yhdistyksen johtajana.
Duffy uskoo, että kehitysvammaiset ihmiset voivat elää omannäköistä elämää, jos he saavat tarvitsemansa tuen läheisiltään ja alan ammattilaisilta. Tavoitteen toteutuminen edellyttää kehitysvammaisten ihmisten oman mielipiteen kuulemista ja palveluiden järjestämistä heidän tarpeidensa ja toiveidensa mukaan. On tärkeää luoda aitoja yhteyksiä kansalaisten välille niin, että kaikki pääsevät aidosti mukaan yhteisöissään.
Toinen inklusiivisen ajattelun ja yksilökeskeisen elämänsuunnittelun uranuurtaja on yhdysvaltalainen John O’Brien. Hän on tutkinut ammattilaisten perustehtävää kehitysvammaisten henkilöiden kanssa työskenneltäessä. Hän on listannut nämä viisi tehtävää seuraavasti:
- Havaitse henkilön lahjakkuudet ja kiinnostuksen kohteet
- Luo mahdollisuuksia
- Rakenna yhteyksiä ihmisten ja toimijoiden välille
- Avusta tarvittaessa
- Huomioi ja varmista turvallisuus
Nämä perustehtävät voivat toteutua myös päihdekasvatuksessa. Päihdekasvatustilannetta suunniteltaessa kehitysvammaisten mielipiteitä ja toiveita kannattaa kuunnella. Mikä heitä kiinnostaa päihdekysymyksissä ja pelaamisessa? Miten herätät kiinnostuksen näihin kysymyksiin?
SELVIS-kehittämisryhmissä saimme havaita, kuinka paljon kehitysvammaiset nuoret jo tiesivät päihteistä ja pelaamisesta. Heidän omista kiinnostuksen kohteista syntyi tarinoita, joissa voitiin käsitellä vaikeitakin asioita kuten painostamista, kiusaamista ja alkoholimyrkytystä. Myös myönteisiä asioita voitiin kuvata: hauskaa voitiin pitää ilman päihteitä.
Tarvittaessa on tärkeää avustaa kehitysvammaista henkilöä kertomaan toiveistaan ja tuen tarpeestaan. Apua voi tarvita esimerkiksi vaikeiden päihdesanastojen selittämiseen tai antaa toimintaohjeita ja tukea omien valintojen tekoon.
Välillä meistä jokainen tekee huonoja valintoja oman terveyden ja jopa turvallisuuden kustannuksella. Huonoihinkin valintoihin on oikeus. Itsemääräämisoikeuden rinnalla tärkeä käsite päihdekasvatuksessa on itsemääräämisvastuu. Se tarkoittaa, että päätän itse, vähennänkö alkoholin juomista tai lopetanko tupakoimisen. Näitä päätöksiä on helpompi tehdä, kun saan tietoa valintojen seurauksista ymmärrettävästi ja helpolla kielellä.
Ketään ei voi pakottaa osallistumaan päihdekasvatukseen. Osallistumisesta voi kuitenkin tehdä kiinnostavan hetken. Miten sinä auttaisit henkilöä kiinnostumaan ja osallistumaan?
Blogi on julkaistu Arvokas-ohjelman verkkosivuilla 15.2.2021.
