BLOGI: Lapset saattavat kertoa mediapeloistaan netissä, mutta eivät ruokapöydässä
Järjestämme teemallisia keskusteluja lapsille ja nuorille sosiaalisessa mediassa. GoSupermodel.fihin perustettu HUBU-Klubi on yksi aktiivisimmista keskustelupaikoistamme. Tuomme turvallisen aikuisen läsnäoloa myös internetiin ja herättelemme keskustelua lapsen tai nuoren elämään liittyvistä ajankohtaisista aiheista. Erilaisia keskustelunaiheita, niin vakavia kuin vähemmän vakavia, kertyy tiimillemme kymmeniä vuosittain. Haluamme jakaa huoltajille kokemustietoa ja näkemyksiä aiheista, jotka nousevat esiin keskusteluissa. Tavoitteenamme ei ole pelotella, saarnata tai tuomita, vaan haluamme tuoda tietoisuuteen millaisessa mediamaailmassa nuori sukupolvemme kasvaa. Näin opimme itsekin.
Lapset ovat kohdanneet netissä eläinten rääkkäysvideoita, seksuaalista materiaalia, säikyttelyvideoita, pelottavia uutisia, kauhusivustoja, -videoita, -kuvia sekä tarinoita, jotka lapsi muistaa ja joista hän pystyy kertomaan melko tarkastikin jälkeenpäin.
Kauhusisältöistä materiaalia haetaan usein YouTubesta, kun lapsi tai nuori haluaa testata omaa uskallustaan. Näiden lisäksi on myös sellaisia videoita, joihin on yllätyksenä lisätty shokeeraava kauhuefekti. Tämä tarkoittaa sitä, että kun lapsi menee katsomaan jotain tavalliseksi naamioitua videota, siihen on piilotettu kiusallaan säikäyttävä elementti. Näiden suhteen on hyvä olla varuillaan, koska etukäteen et voi tietää, millaisen videon aiot katsoa. Yksi käytännön tapa onkin tarkistaa esimerkiksi videon alla löytyvistä kommenteista, onko video sitä mitä lupaa. Jos itse löytää tällaisen videon, joka ei ole mitä se antaa ymmärtää, voi tehdä palveluksen muille ja kertoa siitä kommenteissa.
Monesti joistakin netti-ilmiöistä nousee nuorten pariin sisältöä, josta puhutaan paljon nuorten keskuudessa. Kaveriporukkaan kuulumisen tarve saattaa painostaa siihen, että kyseiseen nettisisältöön on tutustuttava myös itse, jotta ei tunne itseään ulkopuoliseksi. Esimerkiksi yksi tällainen netti-ilmiö on Jeff the killer, jonka ympärille rakentuu niin kauhutarinoita, -videoita kuin kuviakin.
Mitä aikuinen voi tehdä tai miten suhtautua?
Sukupolvi ennen internetiä on kohdannut kummitustarinoita kaveripiirin kautta, kuullut radiosta pelottavia uutisia tai nähnyt televisiosta aikuisille tarkoitettua voimakasta sisältöä. Nämä kokemukset ovat samankaltaisia, mihin nuoret nykypäivänä törmäävät netissä ja televisiossa. Jokainen voikin miettiä, muistaako itse kohdanneena jotain pelottavaa mediasisältöä ja keskusteliko siitä kenenkään aikuisen kanssa.
Pegi-merkinnöistä ja ikärajoista huolehtiminen sekä oman lapsen ruutuajan rajoittaminen ovat konkreettisia asioita, joita voi tehdä lapsen mediakasvatuksessa. Tämä ei kuitenkaan takaa sitä, ettei lapsi nettiä selatessaan törmäisi häiritseviin sisältöihin, jotka jäävät pyörimään mieleen pidemmäksi aikaa. Järkyttävän sisällön ei tarvitse tarkoittaa sellaista kuvaa, uutista, tarinaa tai videota, joka traumatisoi ja tekee pelokkaaksi, vaan arkisempikin pelottava sisältä voi olla sellaista, joka jää ihmetyttämään lasta. Esimerkiksi uutinen kotikoulun tulipalosta voi aiheuttaa lapsessa pelkoa. Samoin järkyttävät sotauutiset ulkomailta voivat jäädä mieleen kummitteleman.
Lapsi käsittelee näkemäänsä ahdistavaa sisältöä itsekseen, eikä se välttämättä tunnu sellaiselta, josta olisi tarve keskustella aikuisen kanssa. Kuitenkin nähty uutinen, video tai kuva kalvaa mielessä ja voi esimerkiksi vaikeuttaa unensaantia. Vanhemman onkin hyvä kysyä aika ajoin, vaikka ruokapöydässä tai tv:tä yhdessä katsellessa, onko lapsi kohdannut netissä jotain sellaista, joka on ihmetyttänyt, ollut kummallista tai ällöttävää. Vastausta ei tarvitse kaivaa väkisin, sillä lapsi ei välttämättä ole juuri silloin törmännyt tällaisiin sisältöihin. Vanhemman ei tarvitse osata vastata kuin ammattipsykologi vaan tärkeintä on kuunnella, välittää ja jakaa tämä kokemus turvallisessa ympäristössä. Sitä voi kummastella yhdessä ja vaikka pohtia, onko koettu asia ollut aito vai manipuloitu sisältö. Aikuisen on ennen kaikkea tarjottava lapselle perusturvallisuutta. Pelot ja ahdistus kuuluvat lapsuuteen, mutta nyt on erityisen tärkeää, että lapselle annetaan aikaa ja vastataan kysymyksiin.
Petri Keskinen
Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry, Internet ja mobiilityön yksikkö
Teksti on luettavissa englanninkielisenä WatAgamen sivulla.
Huolettaako sinua lapsesi sosiaalisen median käyttö? Tutustu vanhemmille suunnattuun huoneentauluun.
EHYT ry:tä rahoittaa Raha-automaattiyhdistys. WatAgame toimii yhteystyökumppanina.
