Asukkaat mukaan ehkäisevän päihdetyön suunnitteluun ja toteutukseen
Monessa kunnassa ja hyvinvointialueella pohditaan, miten toteuttaa hyvää ehkäisevää päihdetyötä ja millaiset rakenteet se tarvitsisi toteutuakseen sujuvasti. Toiveet, tavoitteet ja usein liian pienet resurssit niiden toteuttamiseen aiheuttavat päänvaivaa varsinkin heille, jotka näkevät ehkäisevän päihdetyön luonnollisena osana kaikkea asukkaille suunnattua palvelua ja toimintaa yhdyskuntasuunnittelusta lähtien.
Asia on hyvin ajankohtainen, kun kunnissa yritetään sopeutua hallinnollisiin ja muihin muutoksiin, hyvinvointialueiden toiminta on vielä aivan lähtökuopissa ja vastuuta ehkäisevästä päihdetyöstä kantavat jatkossa niin kunnat kuin hyvinvointialueet.
On aiheellista kantaa huolta siitä, että ehkäisevä työ varmasti kohtaa kaikki väestöryhmät ja erilaisissa elämäntilanteissa olevat ihmiset.
Jos asiaa katsoo kuntalaisen näkökulmasta, näkymä avaa toiveiden ja tarpeiden lisäksi myös runsain määrin resursseja eli osaamista, intoa ja tahtoa vaikuttaa omiin ja oman elinympäristön asioihin. Hyvä kysymys on, miten kansalaiset pääsevät osallistumaan ja vaikuttamaan ehkäisevän päihdetyön suunnitteluun ja toteutukseen.
Kannattaisiko tarjota asukkaille mahdollisuuksia omien ehkäisevän päihdetyön taitojen, kuten puheeksioton, lisäämiseen ja vahvistamiseen? On merkityksellistä, että asukas kokee osaavansa toimia ja vaikuttaa esimerkiksi turvallisemman lähiympäristön puolesta. Jos ehkäisevä päihdetyö tarjoaisi meille jokaiselle taitoja tukea toisiamme ja läheisiämme, se vaikuttaisi myös palveluntarpeeseen kahdella tavalla: apua tarvitseva ohjautuisi nopeammin avun piiriin ja pienemmän avun tarpeessa riittävä tuki voisi löytyä lähipiiristä, jolloin julkista palvelua ei siinä hetkessä tarvittaisikaan. Yhtä lailla kaikille tärkeä taito on kohdata päihteitä käyttävät ihmiset kunnioittavasti ja ymmärtäen, että he voivat olla avun tarpeessa.
Mitä ovat tavallisen arjen sankarin ehkäisevän päihdetyön teot ja miten yhteiskunta voi niitä tukea? Juuri nyt on meneillään tipaton tammikuu, joka vuodesta toiseen innostaa suuren joukon ihmisiä osallistumaan itse ja myös haastamaan toisia. Jos onnistuu haastamaan kaverit kuukauden mittaiseen tipattomaan ja samalla pohtimaan omia käyttötottumuksia, niin onhan se merkittävä ehkäisevän päihdetyön teko.
Kaveriporukan tai työyhteisön vaikuttaja on myös hän, joka muistuttaa, että ei kai nyt oteta enempää, kun on huomenna työpäivä. Teininsä päihdekokeiluja estämään pyrkivä vanhempi ei välttämättä ajattele tekevänsä laajalle vaikuttavaa ehkäisevää päihdetyötä, mutta teoillaan hän voi vaikuttaa positiivisesti koko teinin kaveripiiriin ja ehkä herättää keskustelua heidän perheissäänkin.
Vaikutuksen määrää voi vain arvailla, kun joku rohkaistuu ottamaan ystävän kanssa puheeksi hallitsemattomalta tuntuvan päihteidenkäytön tai pelaamisen ja käynnistää ystävän mielessä prosessin tehdä asialle jotakin, ennen kuin tilanne entisestään vaikeutuu.
Jokainen meistä siis voi olla ehkäisevän päihdetyön tekijä. Sellaista resurssia kannattaa vaalia huolella.
Lisää näkökulmia kansalaisten osallisuuteen ehkäisevässä työssä avautuu, kun keskustelee erilaisten yhteisöjen, järjestöjen, seurakuntien ja elinkeinoelämän toimijoiden kanssa. Kaikilla näillä on oma arjen kokemuksiin perustuva näkemys siihen, mitä pitäisi tehdä, että ongelmia syntyisi vähemmän.
Kunnan tai hyvinvointialueen niukat resurssit eivät tietenkään parane jakamalla tehtäviä vapaaehtoisille, mutta tukemalla järjestöjen vapaaehtoistoimintaa tuotetaan samalla entistä useammalle asukkaalle muun muassa hyvinvoinnin, viihtymisen ja turvallisuuden kokemuksia. Kuinka moneen eri yhteisöön, yhdistykseen tai verkostoon itse kuulut? Oletko tullut ajatelleeksi, miten paljon erilaisia mahdollisuuksia ne tarjoavat? Järjestöissä kansalaiset nähdään enemmän aktiivisina toimijoina kuin esimerkiksi ehkäisevän päihdetyön kohteina. Tätä ajattelua kannattaa laajentaa myös julkiselle puolelle.
Yhteisön toiminta voi olla vielä vaikuttavampaa, jos tunnistetaan, mitkä asiat sen toiminnassa tarjoavat suojaa esimerkiksi päihde- ja pelihaitoilta. Koulutusta yhdistysten, kuntien ja alueellisen ehkäisevän päihdetyön vahvistamiseen löytyy muun muassa EHYTiltä ja Ehkäisevän päihdetyön järjestöverkostolta.
