Antti Maunu: Alkoholi on sosiaalinen olento
Tämän yhteisen logiikan alla eri nuorisoryhmät kuitenkin juovat usein eri tavoin. Syynä on, että eri ryhmät ritualisoivat juomisellaan erilaisia sosiaalisia tapoja, ihanteita ja maailmankuvia. Yhteenkuuluvuuden tunteet perustuvat eri ryhmissä eri asioille, mikä ilmenee erilaisina juomisrituaaleina ja muina juomatapoina.
Juomisen ja sosiaalisuuden avaa ehkäisevälle päihdetyölle selkeän toimintakentän. Tarve juoda vähenee, jos nuoret kokevat kuuluvansa ryhmään ja ympäröivään maailmaan jokapäiväisessä arjessaan, ilman arjen kosteaa ylittämistä.
Toisaalta eri ryhmien yhteenkuuluvuutta ei voi vahvistaa samoin keinoin. Siksi jos ehkäisevällä päihdetyöllä on viisastenkivi, se on kohderyhmäherkkyys. Ehkäisevän päihdetyön tekijöiden täytyy tietää ja tuntea, kenen kanssa se on kulloinkin tekemisissä ja mikä erilaisista nuorista ja heidän ryhmistään tekee sen, mitä ne ovat.
Tuoreessa kirjassani Ryyppäämällä ryhmäksi? Ehkäisevän päihdetyön karttalehtiä nuorten ja nuorten aikuisten juomiskulttuureihin (EHYT ry) analysoin 48 eri nuorten aikuisten ryhmän juomista sekä juomisessa vaikuttavia sosiaalisia, kulttuurisia ja moraalisia tekijöitä. Eri ryhmien juomisessa on paljon samaa, mutta myös mielenkiintoisia eroja etenkin koulutusasteen ja siihen liittyvien luokkakulttuuristen erojen suhteen.
Kirjassa myös vertaan analyysin tuloksia 2000-luvun ehkäisevän päihdetyön näkökulmiin ja esitän toimintasuosituksia tulevaisuuden ehkäisevälle päihdetyölle. Suositukset voi tiivistää neljään toimija-asemaan: kasvattajan, saarnaajan, tulkin ja taistelijan rooliin. Kun ehkäisevä päihdetyö ottaa nämä velvoitteet vakavasti, se voi kehittyä aiempaa tuloksellisemmaksi ja vaikuttavammaksi, koska se voi aiempaa paremmin ottaa huomioon ympäröivän kulttuurin ja yhteiskunnan todellisuuden.
Kirjaa voi tilata EHYT ry:stä: simo.miettinen(a)ehyt.fi, p. 050 570 6981. Lähetyskulut veloitetaan.
