Pelikasvattajat Aamu-tv:ssä

 

Kuva on julkaistu alunperin Yle Aamu-tv:n verkkosivuilla

Aamu-tv:n haastattelun löydät Areenasta.

Pelaaminen ei ole enää sidottu tiettyyn paikkaan tai pelilaitteeseen. Mobiilipelaaminen on kasvattanut viime vuosina suosiotaan muiden pelimuotojen kustannuksella. Mobiilipelaamisen nousu näkyy niin viihteellisissä digitaalisissa peleissä kuin rahapelaamisenkin trendinä. Mobiililaitteiden mukana pelit kulkevat ihmisten mukana kotoa maailmalle: kesämökille, bussipysäkille ja työpaikalle.

Raja digitaalisen viihdepelaamisen ja rahapelaamisen välillä hämärtynyt

Etenkin verkossa rajanveto voi olla paikoitellen epäselvää. Mitä tahansa peliä voi pelata rahasta, jos pelaajat keskenään niin sopivat. Pelaajat voivat esimerkiksi lyödä vetoa siitä, kuka saavuttaa pelissä parhaan tuloksen. Digitaalisissa viihdepeleissä valuuttana voidaan käyttää oikean rahan lisäksi pelien sisäistä valuuttaa tai hyödykkeitä, jotka ovat myös rahan arvoisia. Etenkin monien mobiilipelien ansaintamalli perustuu siihen, että varsinainen peli ja sen aloittaminen on ilmaista, mutta pelin sisältämillä mikromaksuilla on mahdollista saada peliin uutta sisältöä, pelin sisäistä valuuttaa tai lisäosia, jotka mahdollistavat nopeamman etenemisen pelissä.

Samanaikaisesti rahapeleissä hyödynnetään aiempaa enemmän digitaalisten viihdepelien ominaisuuksia, kuten tarinallisuutta, nopeatempoisuutta ja tuttua populaarikulttuurista kuvastoa. 

Case: vedonlyöntiä eSportsista

eSports-peleissä vedonlyönnistä on tullut iso osa kilpapelaamiskulttuuria. Kilpapelaaminen on toistaiseksi keskittynyt vain tiettyjen, pelaajamääriltään suurten ja suosittujen pelien ympärille. Esimerkiksi suositun ammuntapelin Counter-Striken ottelut ovat vedonlyöntikohteina. Yle kirjoitti taannoin CS-vedonlyönnistä hyvän ja ilmiötä valottavan artikkelin.

Viihteellinen digitaalinen pelaaminen ei automaattisesti porttiteorian tapaan johda pelaajaa rahapelien pariin. Kynnys rahapelaamiseen voi kuitenkin madaltua, kun rahapeli tai sen toimintalogiikat tulevat riittävän lähelle omaa kiinnostuksen kohdetta. Pelaajalle vedonlyöminen pelissä, jota muutenkin pelaa paljon ja jossa pärjää, voi olla merkki omasta asiantuntijuudesta. Se, että tietää miten peli toimii ja tuntee joukkueet, auttaa panosten asettamisessa. 

 

 

 

”Keskustelu tulisi nyrjäyttää”

Pelaamiseen liittyy paljon huolipuhetta. Esimerkiksi vanhemmat voivat huolestua siitä, pelaavatko lapset liikaa ja onko peleistä haittaa. Pelitutkija Mikko Meriläisen mukaan tällainen pelaamisen ongelmiin keskittyvä puhe pitäisi muuttaa.

– Peleissä käsitys on, että valtaosa pelaamisesta on jotenkin epäilyttävää. Tämä keskustelu tulisi nyrjäyttää. Tulisi hyväksyä se, että valtaosa pelaamisesta on täysin ongelmatonta. Siihen liittyy haittapuolia, mutta niitä voidaan ehkäistä aika helpostikin.

Etenkin lasten ja nuorten pelaamiseen liittyy paljon huolta, osa perusteltua ja osa tietämättömyydestä johtuvaa. Onkin tärkeää osata erottaa nämä toisistaan. Jotta voidaan keskittyä pelaamiseen mahdollisesti liittyviin oikeisiin ongelmiin, on tärkeää tunnistaa myös ne tilanteet, joissa huoleen ei ole syytä. 

Parhaimmillaan pelaaminen on nuorille hauskaa yhdessä tekemistä, joka vahvistaa pelaajan itsetuntoa tarjoamalla uusia kokemuksia ja onnistumisen elämyksiä. Pelit ovat oiva ympäristö etsiä uusia haasteita, testata omia rajoja, leikitellä erilaisilla rooleilla ja saada uudenlaisia sosiaalisia kokemuksia. Pelit ovat keskeinen osa nuorten media- ja populaarikulttuuria ja peleistä on tullut erottamaton osa sitä mediamaailmaa, jonka ympäröiminä lapset kasvavat. Pelaamattomuus voi olla jopa sosiaalisista tilanteista ulossulkevaa. 

Pelikasvatuksen kovaa ydintä on keskustelu pelaajan kanssa siitä, mitä ja miksi hän pelaa. Kenen kanssa hän pelaa? Onko pelaaminen mukavaa? Jo tällä keskustelulla voidaan päästä pitkälle pelihaittojen ehkäisyssä. Ottamalla pelaamisen puheeksi neutraalisti ja avoimesti kuunnellen, on mahdollista päästä puhumaan pelaamisesta syvällisemmin – sekä mahdollisesti sitä kautta voidaan päästä kiinni myös laajempiin taustalla vaikuttaviin aiheisiin, kuten arjenhallintaan ja sopivaan pelikäyttäytymiseen.

Kun keskustelu pelaamisesta keskittyy siihen, onko pelaaminen turhaa vai hyödyllistä, unohtuu yksi tärkeä kysymys. Tarvitseeko kaiken lopulta olla erityisen hyödyllistä?

Huoli voi olla myös aiheellista

Pelaamiseen liittyvät ongelmat näyttäytyvät arjessa monella tavalla ja pelaamisen ongelmallisuutta arvioitaessa tulee huomioida pelaajan elämäntilanne ja hyvinvointi kokonaisuutena. Pelaamiseen liittyvät haitat voivat vaihdella kovastikin fyysisistä helposti ehkäistävistä niskavaivoista vakaviin sosiaalisen eristäytymisen ongelmiin. Lisäksi haitat saattavat ulkopuolisen silmin näyttää erilaisilta verrattuna siihen, kuinka pelaaja kokee ne itse.

Jos pelaaminen herättää huolta, aluksi on hyvä selvittää pelaajan omaa näkemystä omasta pelaamisesta, hyvinvoinnista ja elämänhallinnasta. On tärkeää huomioida, että runsas pelaaminen saattaa toimia keinona purkaa tai paeta muita ongelmia, jolloin pelkästään pelaamiseen keskittyminen ohittaa monta hyvinvoinnin kannalta olennaista asiaa.

Pelaamisen ongelmat ovat usein osa laajempaa ongelmien kokonaisuutta ja taustalla voi olla monenlaisia psyykkiseen ja sosiaaliseen hyvinvointiin liittyviä haasteita, kuten esimerkiksi masennusta, yksinäisyyttä tai sosiaalisten tilanteiden pelkoa. Monimutkaisessa tilanteessa voi olla vaikeaa hahmottaa syy-seuraussuhteita tai ongelmien alkuperäistä syytä. Tästä syystä onkin tärkeä tarkastella tilannetta kokonaisuutena ottaen huomioon pelaamisen lisäksi pelaajan fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin sekä elämänhallintaan liittyvät mahdolliset haasteet.

Salla Karjalainen

projektiasiantuntija 

Arpa-projekti