Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen yhteiset kunnallisvaalitavoitteet: hyvinvointia kaikille kuntalaisille

Kunnissa tehdään suomalaisen hyvinvoinnin kannalta merkittävimmät päätökset. Tutkimustieto kertoo vakavaa viestiään eriarvoisuuden jatkuvasta lisääntymisestä. Kaikkein heikoimmassa asemassa ovat useimmiten päihde- ja mielenterveysongelmista kärsivät, pitkäaikaisasunnottomat ja työttömät. Kaikilla ihmisillä tulee olla oikeus lainmukaisiin palveluihin. On kaikkien yhteinen ja myös taloudellinen etu, että pidämme huolta myös hädän ääripäässä elävistä ihmisistä.

Kaikille oikeus päihde- ja mielenterveyspalveluihin yhden luukun periaatteella

Päihde- ja mielenterveyspalvelut ovat lainmukainen oikeus. Taloudellinen panostus päihde- ja mielenterveyshaittoja ehkäiseviin palveluihin vahvistaa yksilön ja yhteisön hyvinvointia, mutta on tutkimusten mukaan myös hyvää taloudenhoitoa.

Palveluja tarvitseville on taattava lainmukaiset palvelut asiakaslähtöisesti. Päihde- ja mielenterveyskuntoutuksen onnistumisessa tarvitaan motivaatiota. On tärkeää, että kuntoutuja voi itse vaikuttaa kuntoutusmuodon ja -paikan valintaan sekä toiminnan sisältöön. Oikeus asuntoon on turvattava kaikille. Työllistämispolkuja on rakennettava erityisryhmien tarpeet huomioiden.

Allekirjoittaneet päihde- ja mielenterveystyön toimijat esittävät, että kunnan strategiaan kirjataan lause:

Kunta takaa päihde- ja mielenterveyspalvelut kaikille kuntalaisille hänen tarpeitaan ja toiveitaan kuntou-tusmuodosta ja -paikasta kuullen. Päihde- ja mielenterveyspalvelut kehitetään monipuolisiksi ja helposti saataviksi yhden luukun periaatteella. Oikeus asuntoon turvataan kaikille. Työllistämispolkuja kehitetään yksilöllisesti kaikille kuntalaisille realistiset työllistymismahdollisuudet huomioiden.

Näiden tavoitteiden toteutumista seurataan kerran vuodessa tehtävässä arviointiraportissa.

Päihde- ja mielenterveyspolitiikan painopisteeksi lasten ja nuorten suojeleminen

Lain velvoittamaa yhteistyötä on tiivistettävä lasten ja nuorten suojelemiseksi. Painopisteitä tulee olla kaksi: 1) Alkoholin paikallinen saatavuuden rajoittaminen sekä 2) Kouluissa ja päiväkodeissa toteutettava ehkäisevä päihdetyö sekä hyvinvoinnin edistäminen.

Alaikäisten lasten vanhemmille on aina taattava mahdollisuus päästä päihde- ja mielenterveyspalvelujen piiriin. Perheiden päihdehaittoja tulee hoitaa perhelähtöisesti.

Allekirjoittaneet päihde- ja mielenterveystyön toimijat esittävät, että kunnan strategiaan kirjataan lause:

Kunta sitoutuu ottamaan aktiivisen alkoholipoliittisen vastuun päihdehaittojen ehkäisemiseksi ja hyvinvoinnin vahvistamiseksi. Painopisteinä ovat kuntien, järjestöjen, seurakuntien ja yritysten yhdessä toteuttama ehkäisevä päihde- ja mielenterveystyö sekä alkoholin saatavuuden rajoittaminen.

Kunta sitoutuu takaamaan perhekuntoutuksen kaikille niille lapsiperheille, joissa on päihde- tai mielenter-veysongelmia.

Näiden tavoitteiden toteutumista seurataan kerran vuodessa tehtävässä arviointiraportissa.

Kuntien ja järjestöjen yhteinen päihde- ja mielenterveystyö vahvistaa laatua

Päihdehuoltolaki velvoittaa päihdehuollon alalla toimivia viranomaisia ja yhteisöjä laajaan yhteistyöhön. Käytännössä Suomessa on suuria kuntakohtaisia eroja siinä, miten yhteistyön velvoitetta noudatetaan.

Järjestöt tulee ottaa mukaan nykyistä vahvemmin päihde- ja mielenterveyspolitiikan kehittämiseen, pää-töksentekoon sekä yhteisiin ohjelmiin ja hankkeisiin. Kuntien on luotava edellytyksiä ja annettava riittävät resurssit sosiaalista pääomaa lisäävälle sekä päihde- ja mielenterveyshaittoja ehkäisevälle kansalaisjärjestötoiminnalle järjestötoiminnan itsenäisyyttä kunnioittaen ja arvostaen. Erityispainospisteenä on vapaaehtois- ja vertaistoiminnan resurssien turvaaminen. Palvelujen järjestämisessä painopistettä tulee siirtää hinnasta laadun varmistamiseen.

Allekirjoittaneet päihde- ja mielenterveystyön toimijat esittävät, että kunnan strategiseen dokumenttiin kirjataan seuraavat esitykset:

Kunta sitoutuu ottamaan järjestöt kumppaneina mukaan päihde- ja mielenterveyspoliittiseen kehittämi-seen ja päätöksentekoon. Kunta määrittelee järjestöjen kanssa yhteistyössä päihde- ja mielenterveyspalvelujen laadulliset kriteerit. Kunnan talousarviossa huomioidaan päihde- ja mielenterveyshaittoja ehkäisevälle vapaaehtois- ja vertaistoiminnalle riittävät toiminta-avustukset.

Kunta määrittelee päihde- ja mielenterveyspalvelut sellaisiksi erityistä kuntalaisen suojelua vaativaksi palveluiksi, joiden tuottamistavaksi hyväksytään vain voittoa tavoittelematon palvelutoiminta.

Päihde- ja mielenterveysasiakkaille kohdennettuja palveluja tulee kehittää ensisijaisesti kumppanuuden kuin kapea-alaisen ja kalliiksi osoittautuneen kilpailutuksen pohjalta. Kunta edellyttää palvelutuottajan nivoutuvan päihde- ja mielenterveyshaittoja ehkäisevään yleishyödylliseen toimintaan.

Näiden tavoitteiden toteutumista seurataan kerran vuodessa tehtävässä arviointiraportissa.

 

Helsinki 29.6.2012

 

Ville Liimatainen, A-Kiltojen liitto

Sari Aalto-Matturi, Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry

Henrik Norrena, Elämäni Sankari ry

Ritva Kuusisto, ETRA-liitto ry

Kimmo Sainio, Irti huumeista ry

Jukka Mäki, Kriminaalihuollon tukisäätiö

Sampo-Ilmari Tuhkalehto, Music Against Drugs ry

Arja Sutela, Nuorten Ystävät ry

Kirsi Poikonen, Raittiuden Ystävät ry

Aarne Kiviniemi, Sininauhaliitto

Vertti Kiukas, SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry

Jussi Suojasalmi, Sovatek-säätiö

Rosita Juurinen, YAD Youth Against Drugs