Miten teistä tuli kaverit? #amiksetunited-kuvakampanja etsii ystävyyden ydintä
Kun nuorelta kysyy, mikä on koulujen alkamisessa kivointa, vastaus on usein, että kaverit. Kavereiden näkeminen ei kuitenkaan ole vain kivaa, vaan sillä on vaikutusta koko koulussa viihtymiseen, opintojen sujumiseen, elämän myrskyistä selviämiseen ja jopa fyysiseen terveyteen.
– Viime aikoina on herätty yksinäisyyden tuhoisiin vaikutuksiin monen ikäisten ihmisten keskuudessa. Ystävyyssuhteiden muodostumista ei kuitenkaan tarvitse jättää sattuman varaan. Nuorten ja nuorten aikuisten kohdalla koulut ja oppilaitokset, joissa he viettävät suuren osan valveillaoloajastaan, ovat tässä työssä avainasemassa, kertoo EHYT ry:n Amikset-kampanjan projektipäällikkö Merit Lindén.
Kouluterveyskyselyn mukaan ammattiin opiskelevista 7 prosenttia kertoo, ettei heillä ole yhtään läheistä ystävää. Luku on sama lukiolaisten keskuudessa.
– Joka vuosi valmistuu oppilaitosmuotoisesta ammatillisesta peruskoulutuksesta noin 35 000 nuorta ja lukioista noin 30 000 nuorta. Tästä joukosta 7 prosenttia tarkoittaa sitä, että jokaisella toisen asteen koulutuksessa olevalla vuosiluokalla on yhteensä noin 4500 opiskelijaa ilman ystävää, toteaa Lindén.
Luvut ovat suuria ja opiskelijat toivovat asiaan muutosta. Amikset-kampanjan teettämän Amisvaalit-kyselyn vastaajista 88 prosenttia oli sitä mieltä, että ryhmähenkeä tulisi nostattaa koko opintojen ajan, ei vain alussa.
– Mukavia ja toimivia opiskeluryhmiä voidaan rakentaa suunnitelmallisesti läpi koko opintojen ja tuloksista hyötyvät kaikki, niin opiskelijat itse kuin opettajat, oppilaitokset, työelämä ja ihan koko yhteiskunta, jatkaa Lindén.
– Kun opintonsa aloittaneella nuorella on aikaa ja keinoja tutustua toisiinsa ja luokassa on hyvä ryhmähenki, vähenee myös tarve hakea yhteenkuuluvuuden tunnetta päihteiden avulla, lisää EHYT ry:n Koulutyön päällikkö Ranja Koski.
Amikset-kampanjassa ei vain kannusteta ottamaan valokuvia ja miettimään ystävyyden ydintä. Hanke tarjoaa erityisesti ammattioppilaitoksille, mutta myös kaikille muille nuorten kanssa työskenteleville konkreettisen Ryhmäilmiö-toimintamallin, jolla ryhmähengestä voidaan pitää huolta niin ryhmän ensitapaamisesta opintojen päättymiseen saakka.
– Olemme viime vuoden alusta kouluttaneet Ryhmäilmiö-toimintamalliin käyttämiseen jo 3000 ammatillisten oppilaitosten opettajaa ja nuorten kanssa työskentelevää ammattilaista. Tällaiselle konkreettiselle mallille on ollut kysyntää, kertoo Lindén.
– Niin sanottu jatkuva ryhmäyttäminen toteuttaa myös viime syksynä voimaan astuneen uuden oppilas- ja opiskeluhuoltolain henkeä. Siinä painotetaan yhteisöllisyyttä ja ehkäisevää työtä opiskelijoiden terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseksi, lisää Koski.
Lisätietoja:
Merit Lindén, Amikset-kampanjan projektipäällikkö p. 050 366 5112
Ranja Koski, Koulutyön päällikkö p. 050 413 7017
