Valinnanvapauden ihanne vaatii toteutuakseen järjestöjä
Hallitus antoi esityksen valinnanvapauden lainsäädännöstä eduskunnalle 9. toukokuuta. Hallitus ajaa vahvasti eteenpäin valinnanvapauslakia, jolla tavoitellaan laadukkaampaa hoitoa kaikille, helpommin ja nopeammin. Sote-arkkitehdit näyttävät kuitenkin unohtaneen, että vaikeasti päihdeongelmainen ihminen on ensisijaisesti sosiaali- ja terveydenhuollon asiakas, ei niinkään aktiivinen kuluttaja markkinoilla.
Keskeneräinen valinnanvapausmalli herättää kysymyksen siitä, saavatko myös päihdeongelmaiset tai heidän läheisensä jatkossa entistä laadukkaampia palveluita. Huumeidenkäyttäjän ja päihdehaittoja kohtaavan asiakkaan asema tulevassa uudistuksessa on paitsi epäselvä, myös riski monelle asiakkaalle.
Monituottajamalli lepää pitkälti palveluohjauksen varassa. Tämä asettaa ohjaukselle kovan laatuvaatimuksen, sillä pahimmillaan uusi malli voi hajauttaa esimerkiksi päihdeongelmaisten tarvitseman hoidon eri tuottajien kapea-alaisesti tarjoamiksi irrallisiksi palveluiksi. Riskinä on, että ihmisestä tulee väliinputoaja, mikä tulee kalliiksi sekä hänelle itselleen että järjestelmälle.
Järjestöjä kaivataan muutoksessa ja sen tukena entistä enemmän
THL:n tuoreen selvityksen Alueellisten hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen rakenteiden ja toimintamallien nykytila ja kehittämistarpeet tavoitteena on kuvata alueellisen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen nykytilaa ja kehittämistarpeita. Selvityksen mukaan järjestöt edistävät kansalaisten hyvinvointia ja terveyttä vahvistamalla neuvontaa, ohjausta, osallisuutta ja yhteisöllisyyttä. Järjestöt tarjoavat kunnille ja maakunnille ruohonjuuritason tietoa suunnittelun ja päätöksenteon tueksi
Sote-uudistuksen riskinä on, että järjestöjen ja kuntien kumppanuus rapautuu maakunnissa. Järjestöt on otettu mukaan uudistusten valmisteluun hyvin eritasoisesti ja niiden oma aktiivisuuskin vaihtelee alueittain. Nyt onkin tärkeää, että järjestöt ovat itse aktiivisia, tarjoavat kumppanuutta. Niiden osaamisella on paikkansa maakunnissa.
Järjestöjen tarjoamille palveluille, kuten neuvonnalle ja erilaiselle ryhmätoiminnalle, on kohderyhmässä erityisen suuri tarve. On tärkeää, että palveluiden tarve tunnistetaan sekä kunnissa että maakunnissa ja turvataan sektorirajat ylittävän toiminnan edellytykset – ja rahoitus.
Järjestöjen rooli sote-uudistuksessa on tärkeä. Meidän täytyy pysyä mukana uudistuksessa ja löytää oma paikkamme uudessa rakenteessa.
