”On coolimpaa olla selvinpäin kuin kännissä” ja muita kohtaamisia Reaktorissa
Tapahtumassa olivat mukana Lauttasaaren nuorisotalolla työskentelevät vertaisohjaajat Hanna Kuisma ja Jerusa Hanski, jotka kertoivat nuorten miettivän muun muassa sitä mistä saada alkoholia, sekä edellisen viikonlopun plussia ja miinuksia. Oma kaveriporukka pitää olla sellainen, jossa omia valintoja kunnioitetaan.
– Olen hakeutunut sellaisten ihmisten pariin, joiden seurassa uskallan olla itseni. Jos tarjotaan, niin voin sanoa ei, toteaa Hanski.
Vertaisohjaajia ärsyttää se, että aikuiset moittivat nuorten alkoholinkäyttöä, vaikka itse käyttäytyisivät ihan samalla tavalla tai jopa pahemmin. Lisäksi tilastot kertovat, että nuorten alkoholinkäyttö on laskussa.
Välillä kaveriporukan keskusteluun nousee päihteet. Se, että niistä puhuu ei välttämättä tarkoita sitä, että niitä tulee kokeiltua. Mitä taas tulee alkoholin ikärajaan, vertaisohjaajat ovat sitä mieltä, että nykyinen laki toimii.
– Laki on hyvä, 18-vuotias osaa jo ajatella omilla aivoillaan hyötyä ja haittoja. Jos mietin itseäni 14–15-vuotiaana, niin mulla oli ihan eri näkökulma asioihin, vaikka silloin saattoi kuvitella olevansa kypsä, summaa Kuisma.
Niklas Kråknäs on vanhempi konstaapeli, ja hänen työhönsä kuuluu mm. luennoiminen nuorten parissa. Laillisuuskasvatuksen osana päihteet ovat iso teema, joten niistä tulee vaihdettua ajatuksia nuorten kanssa.
Poliisien näkökulma päihteitä kohtaan on erilainen, ja pelotteluvalistuksesta on päästy eteenpäin.
– Parasta nuorten parissa toimiessa on keskustelut – ei luennointi, kertoo Kråknäs.
Oman työn sisältö vaikuttaa tietenkin siihen, miten asioista puhutaan. Miten puhua pelottelematta siitä, että isoissa kokoontumisissa, joissa käytetään päihteitä, saattaa tapahtua ikäviä asioita? Nuoriin täytyy kuitenkin pystyä vaikuttamaan.
– Totuudenmukaista on kuitenkin se, että jos tänään vedät kännit, sinusta tuskin tulee alkoholistia. Kerrannaisvaikutukset voivat kuitenkin olla suuret, ja niistä voi joutua kärsimään loppuelämänsä, sanoo Kråknäs.
Reaktorin vilskeestä löytyi nuoriso-ohjaaja Hanna Peltola, joka työskentelee Ohjaamo Helsingissä. Ohjaamot ovat 15-29-vuotiaille nuorille tarkoitettuja palvelupisteitä, joista saa tietoa, tukea ja apua yhdestä paikasta.
– Päihteet saattavat nousta keskusteluun vähän mutkan kautta, sanoo Peltola. Pitkittyneiden työttömyysjaksojen tai lyhyiden työrupeamien taustalla saattaa olla päihde- ja mielenterveysongelmia.
Toisinaan taas viihdekäytön myötä laskut voivat jäädä epähuomiossa maksamatta, ja se aiheuttaa nuorelle päänvaivaa. Asiat ovat kuitenkin selvitettävissä. Peltola kannustaa:
– Nuoret voivat tulla avoimeen neuvontapalveluun ilman ajanvarausta missä asiassa tahansa tai vaikkapa ihan vain kahvikupposelle tutustumaan meidän palveluumme.
Espoon nuorisopalvelu oli isosti esillä Reaktorissa. Nuorille tarjoutui mahdollisuus kokeilla muun muassa kauko-ohjattavia Lego mindstorm -robotteja, sekä hengailla Kirjavan nuorisotilan Sateenkaari Loungessa.
Nuorisonohjaajat Jenna Lindgren ja Marjo Holmqvist kertovat päihteiden nousevan keskustelun säännöllisesti, ja se on osa heidän työarkeaan.
– Kannabis kuuluu puheissa, mutta ei ole näkynyt nuorisotilojen arjessa, nuorisonohjaajat kertovat. Sähkösavuke on koetellut tilojen sääntöjä, koska nuoret eivät välttämättä ole ajatelleet sen olevan vesihöyryä ihmeellisempää. Näissä tilanteissa ollaan kuitenkin yhteydessä nuorten koteihin.
Aseman lasten katusovittelutyöstä tuttu Virpi Roponen viihtyi tapahtumassa. Pitkä kokemus nuorten parissa työskentelystä on tarjonnut useita päihdeteemaisia keskusteluita.
– Päihteet ovat luonteva puheenaihe, kun työskennellään nuorten kanssa. Keskustelu kumpuaa yleensä joko omasta tai kavereiden päihteidenkäytöstä. Nuoret ovat tietävinään päihteistä kaiken. Se ei tietenkään ole totta.
Nuorilla on fiksuja ajatuksia päihteisiin liittyen. Katusovittelutyössä tapaa nuoria, ja sitä kautta kuulee heidän näkökulmaansa päihteisiin.
– On coolimpaa olla selvinpäin kuin kännissä. Nuoret eivät ihannoi sellaisia nuoria, jotka ovat joka viikonloppu kännissä.
Pelastakaa Lapset oli Reaktorissa näyttävästi esillä yhdessä Soneran kanssa Digiboom-kampanjan osastolla. Koko vuoden kestävä #Digiboom-kampanja ottaa kantaa lapsen oikeuksiin digitaalisessa maailmassa. Reaktorissa keskusteltiin erityisesti yksityisyydestä netissä. Paraatipaikalla päivysti Pelastakaa Lasten asiantuntija Anniina Lundvall, joka kertoi nuorten ottaneen yksityisyyteen liittyvän tiedon hyvin vastaan.
– Osa nuorista ei tiedä mitä yksityisyys tarkoittaa. He eivät myöskään tiedä, mitkä tiedot ovat yksityisiä.
Siksi onkin tärkeä viedä tietoa eteenpäin, jotta lapsen oikeudet toteutuvat digitaalisissa ympäristöissä. Käy kurkkaamassa Digiboom-sivu, josta voit lukea mitä nuoret ajattelevat omista oikeuksistaan. Sivuilta löytyy paljon tietoa oikeuksista sekä myös käytännön vinkkejä esimerkiksi vanhemmille.