Koululaisten tupakoinnin vähentäminen ei vaadi kasvattajilta mahdottomia
Vaativuuskerrointa nostaa nuorten lisääntynyt nuuskan käyttö ja sähkösavukekokeilut. Hanskoja ei kuitenkaan kannata lyödä tiskiin, sillä loppujen lopuksi aika yksinkertaisilla toimilla voidaan päästä pitkiä harppauksia eteenpäin.
Kun palaan omiin kouluaikoihini, muistan hyvin koulun tupakkapaikan. Se sijaitsi näennäisen piilossa kerrostalon aidan reunalla, noin parinkymmenen metrin päässä koulun portista. Tupakkapaikalla leijui punaisen jälki-istuntolapun uhka, sillä koska tahansa joku opettajista olisi voinut tarkistaa tilanteen. Aika nopeasti kaikki kuitenkin oppivat, ketä opettajaa kannattaa pelätä: tupakkapaikkaa kannatti välttää niiden parin tietyn opettajan ollessa välituntivalvojina, ellei halunnut viedä kotiin allekirjoitettavaksi ”punaista”.
Ei voikaan liiaksi korostaa sitä, kuinka tärkeää on, että kaikki opettajat puuttuvat tupakointiin. Se on tärkeää paitsi oppilaiden näkökulmasta, mutta myös siksi että ei tule vetäneeksi mattoa kollegan jalkojen alta. Yhteinen päätös on keskeinen edellytys tupakoinnin vähentämiselle: on tärkeää, että tupakoimattomuus mielletään koko kouluyhteisön asiaksi, josta kaikilla koulun aikuisilla on vastuu.
Yhtä lailla tärkeää on, että koulun henkilökunta puuttuu kaikkien tupakkatuotteiden käyttöön. Vaikka nuuskan käyttöä voi olla vaikeampi huomata, on siihen huomattaessa puututtava siinä missä tupakointiin tai sähkösavukkeen käyttöönkin. Nuuska on tupakkatuote, jonka terveydelle haitallisia vaikutuksia ei tule vähätellä.
Keskeistä on myös se, että kaikkien tupakointiin puututaan. Rajojen asettaminen on yhtä tärkeää myös sille oppilaalle, jonka elämässä on muitakin hankaluuksia. Se voi parhaimmillaan olla tärkeä viesti siitä, että hänen hyvinvointinsa on tärkeää. Nuoret tarvitsevat rajoja ja usein myös toivovat niitä.
Tupakoimattomuutta edistävät myös ryhmähengen ja kouluviihtyvyyden vahvistaminen sekä avoin keskustelu teemasta. Koulun tupakkapaikka näyttäytyy edelleen monille parhaimpana paikkana tutustua epämuodollisesti. Ajatus siitä, että tupakkapaikalla kuulee parhaat jutut, elää ja voi hyvin. Opettajalla on keskeinen rooli siinä, että tupakkapaikalta tuttu hyvä ilmapiiri saadaan siirrettyä luokkahuoneisiin kaikkien ulottuville.
Vuoden 2013 kouluterveyskyselyyn vastanneista koululaisista viidesosa oli sitä mieltä, että tupakointia ei valvota juuri lainkaan. Aina välillä kuulee jonkun sanovan, että tupakointi ei ole yhtä vakava ongelma kuin muiden päihteiden käyttö, joten sitä saatetaan katsoa läpi sormien. Tupakka on kuitenkin tupakkateollisuuden tarkoittamalla tavalla käytettynä tuote, joka tappaa yli puolet käyttäjistään. Mistään pikkujutusta ei siis ole kysymys.
Käytetään hyväksi kaikki mahdollisuudet puuttua nuorten tupakointiin ja muiden nikotiinituotteiden käyttöön. Asetetaan rajat, panostetaan kouluviihtyvyyteen ja annetaan nuorille mahdollisuus avoimeen keskusteluun. Näillä eväillä on mahdollista jatkaa sitä hyvää kehitystä, joka nuorten tupakointiluvuissa on jo tapahtunut ja saada myös nuuskakäyrien noususuhdanne katkeamaan.
EHYT ry:n koordinoima Smokefree-luokkakilpailu on yksi keino ryhmäyttää luokkaa niin, että tupakoimattomuus kääntyy yhteiseksi voimavaraksi: kenenkään tarvitse pelätä ulkopuolelle jäämistä ja lähteä paremman tunnelman perässä tupakkapaikalle. Smokefree-luokkakilpailu on EHYT ry:n koordinoima vuosittainen yläkouluille suunnattu kampanja, joka on järjestetty vuodesta 1989 saakka. Alkavalle kilpailukaudelle on ilmoittautunut yli 1200 luokkaa, yhteensä noin 22 500 oppilasta ympäri Suomea.
Kilpailussa on kolme sarjaa: 7., 8. ja 9. luokka. Luokat sitoutuvat olemaan tupakoimatta sekä käyttämättä nuuskaa ja sähkösavukkeita koko kilpailukauden eli 1.10.2016–31.3.2017 välisen ajan. Kilpailukauden päätyttyä kilpailussa loppuun saakka pysyneiden luokkien kesken arvotaan palkinnot. Kunkin sarjan pääpalkintona on 1000 euroa.
