Miten käy kohtuukäyttäjän?
En minäkään viime perjantaina nauttiessani lasillisen punaviiniä. Ajattelin, että tekeepä mieli ja näin sitä mukavasti pääsee heti töistä saavuttuaan viikonlopputunnelmaan. Koin ansainneeni sen kiireisen viikon jälkeen. Nauttiessani lasillisen ruuanlaiton lomassa tunsin itseni mukavalla tavalla keski-ikäiseksi ja -luokkaiseksi.
Mielelläänhän sitä kyllä klikkaa ne uutisotsikot auki, jotka todistavat punaviinilasin terveellisyydestä. Tätä argumenttia ei rakasta ainoastaan keskiluokkainen alkoholinkuluttaja, vaan se on ollut yksi argumentti myös tänä vuonna leimahtaneessa alkoholipoliittisessa keskustelussa. On saatu lukea juttuja oluen hyvistä terveysvaikutuksista. Toisaalta on kritisoitu tutkimuksia, joiden mukaan alkoholin saatavuuden lisääntyminen lisää kaikkien juomista ja sitä myöten alkoholihaittoja. Siitäkin huolimatta, että useat luotettavat tutkimukset niin meillä kuin muualla ovat todistaneet, että näin käy.
Näin minullekin kävisi, jos tekeillä oleva alkoholilain uudistus tuo 5,5 % vahvuisen alkoholin kauppojen, kioskien ja huoltoasemien hyllyille. Kokeilisin varmasti uusia siideri- ja olutmerkkejä, jos niitä kauppareissulla tyrkytettäisiin. Enkä katsoisi promillemääriä, koska kohtuukäyttäjänä koen, että se ei ole tarpeellista. Ja maistaisin varmasti ns. limuviinojakin, joita ei tule mieleenkään ostaa Alkosta saatika raahata Virosta. Nauttimani alkoholin määrä siis lisääntyisi, vaikka kohtuudessa pysyisinkin. Mutta olisiko se jo terveydelleni liikaa?
Haitaton alkoholiannos on HS:ssä haastatellun Helsingin yliopiston professorin Jaakko Kaprion johtaman tutkimusryhmän mukaan vain yksi annos joka toinen päivä. Eli esimerkiksi 12 cl punaviiniä, yksi pullo keskiolutta (noin 3-4,7 % alkoholia) tai siideriä. Raja, joka helposti ylittyisi entistä vahvemman oluen tai siideripullon äärellä.
Alkoholinkäytön turvallista rajaa on vaikea määritellä. Toinen sairastuu, vaikka olisi kohtuukäyttäjä, toinen taas ei. Fakta on, että jos kaupasta saisi entistä vahvempia juomia, niin monen kohtuukäyttäjän riskit nousisivat. Tutkijoiden mukaan helpompi saatavuus rikkoisi monen kohdalla tutkimuksiin perustuvan turvarajan. Entisestä kohtuukäyttäjästä tulisi ongelmakäyttäjä.
Kirjoittaja on EHYT ry:n tiedottaja.