Puheenvuoro – Tim Stockwell: Vaiettu pandemia

Me kohtaamme arjessa uhkia sekä terveydellemme että turvallisuudellemme. Yritämme selviytyä parhaamme mukaan meihin kohdistuvista vaaroista, etenkin niistä, joista olemme tietoisia. Useimmat meistä ryhtyvät järkeviin ja kohtuullisiin varotoimiin suojellakseen itseään ja ympärillä olevia ihmisiä samalla kun elävät arkeaan.

Koronapandemian aikana ihmiset ympäri maailmaa ovat sietäneet poikkeuksellisia rajoituksia osallistuakseen yhteisiin talkoisiin, joiden avulla on pyritty hallitsemaan hengenvaarallista hengitystievirusta väestötasolla.

Meidät on tehty tietoisiksi sairastumisen riskeistä, jotka valtaosa on hyväksynyt mukisematta. Päivittäisiä tartuntalukuja sekä tilastoja sairaalahoitoon joutuneista ja koronaan kuolleista on rummutettu taukoamatta medioissa, kaikkialla.

Maailmanlaajuisesti alkoholi aiheuttaa vuosittain hieman alle kolme miljoonaa kuolemantapausta, mikä vastaa koronaan kuolleiden määrää pandemian ensimmäisen vuoden aikana.

Ero siinä, kuinka tiedostamme alkoholin terveys- ja turvallisuusriskit ja suhtaudumme niihin, on koronavirukseen verrattuna karu – siitä huolimatta, että alkoholihaitat ovat vähintään saman suuruiset.

Maailmanlaajuisesti alkoholi aiheuttaa vuosittain hieman alle kolme miljoonaa kuolemantapausta, mikä vastaa lähes täsmälleen koronaan kuolleiden määrää pandemian ensimmäisen vuoden aikana.

Suomessa kansanterveydelliset koronatoimenpiteet ovat tosin olleet niin tehokkaita, että koronakuolemat jäivät ensimmäisenä pandemiavuonna viidennekseen alkoholikuolemien määrästä.

Neljätuhatta kuolemaa vähemmän vuodessa ilman alkoholia

Tutkimusryhmäni arvioi, että jos alkoholia ei käytettäisi, Suomessa olisi vältytty 4000 kuolemalta ja 46 000 sairaalajaksolta vuonna 2018 (Stockwell ym., 2019). Arvioidemme mukaan kuolemia ja sairaalajaksoja on mahdollista vähentää ottamalla käyttöön tiukempia hinnoittelua, saatavuutta ja markkinointia koskevia alkoholipoliittisia toimia.

Mikäli Suomessa noudatettaisiin enemmän esimerkiksi Ruotsin kaltaista alkoholipolitiikkaa, olisivat Suomen alkoholikuolemat vähentyneet vuonna 2018 noin 900:lla, sairaalajaksot noin 15 000:lla ja rikostapaukset 50 000:lla. Tällä olisi puolestaan voitu säästää yhteiskunnan varoja liki kolmesataa miljoonaa euroa.

Puhumme hyvin kohtuullisista muutoksista alkoholin hintaan ja saatavuuteen.

On selvää, että koronan vaikutukset voisivat olla moninkertaiset ilman kansanterveydellisiä toimenpiteitä. Miksi niiden käyttöönotto alkoholin ja sen haittojen vähentämiseksi on sitten niin kiistanalaista?

Esimerkiksi hintojen korotukset tai myyntitunteja vähentävät rajoitukset ovat pieniä toimia, kun otetaan huomioon alkoholin aiheuttamien haittojen kustannukset. Toimet eivät edes edellytä radikaaleja rajoituksia: ketään ei pyydetä jäämään kotiin, olemaan matkustamatta tai pysymään kaukana muista ihmisistä. Puhumme siis hyvin kohtuullisista muutoksista alkoholin hintaan ja saatavuuteen.

Alkoholipandemian seuraukset jäävät pimentoon

Tähän loppuvatkin yhtäläisyydet koronapandemian vastatoimien kanssa. Ensinnäkin useat tekijät estävät alkoholihaittojen laajuuden ja luonteen tarkastelun.

Kuka voisi olutta ostaessaan olettaa, että sen juomisella on suora syy-seuraussuhde satoihin mahdollisesti jopa hengenvaarallisiin sairauksiin? Tai tietää, että maailmanlaajuisesti kolme neljästä vuosittaisesta syöpäkuolemasta liittyy alkoholiin? Tutkimusryhmäni arvioiden mukaan Suomessa olisi vuonna 2018 voitu välttää 556 syöpäkuolemaa, jos alkoholia ei olisi käytetty.

Kuka tietää, että kolme neljästä syöpäkuolemastaliittyy alkoholiin?

Alkoholijuomissa ei varoiteta niiden haittavaikutuksista, eikä esimerkiksi oluttölkissä kerrota, että tuote sisältää etanolia, jonka Maailman Terveysjärjestö WHO on luokitellut ryhmän 1 karsinogeeniksi tupakan ja asbestin ohella.

Toinen syy siihen, miksi alkoholiperäiset kuolemat jäävät usein pimentoon, on se, etteivät kuolemat johdu sataprosenttisesti alkoholista, eivätkä kuolinsyyt ole yksiselitteisiä. Kuolintodistukseen ei aina alkoholiperäisten sairauksienkaan syyksi merkitä alkoholia (esimerkkinä maksakirroosi).

Rintasyövät ovat esimerkki osittain alkoholin aiheuttamista kuolemista: rintasyöpäkuolemia olisi arvioiden mukaan noin 15 % vähemmän ilman alkoholia. Emme kuitenkaan tiedä, mitkä kuolemista olisi voitu täysin välttää. Tiedämme vain, että rintasyöpään kuolleiden määrä olisi ollut 15 % pienempi.

Toisin sanoen alkoholin synnyttämän hiljaisen pandemian aiheuttamat kuolemat, vammautumiset, loukkaantumiset ja sairaudet jäävät pahasti piiloon.

Tietämättömyys ja toimenpiteiden kiistanalaisuus jarruna

Tutkimusten mukaan suurin osa alkoholinkuluttajista OECD-maissa ei ole tietoisia alkoholin syöpäriskistä. Tietämättömyys on yleistä myös poliittisten päättäjien keskuudessa, jotka ovat lisäksi varovaisia toimissaan pitääkseen äänestäjät tyytyväisinä.

Pienet toimenpiteet, kuten halvimpien alkoholijuomien hinnankorotukset tai saatavuuden rajoitukset, ovat tehokkaita ja tarpeellisia toimenpiteitä. Silti niitäkin kyseenalaistetaan usein julkisessa keskustelussa.

Kuka ei tukisi pieniä toimenpiteitä ymmärtäessään,että niillä voidaan pelastaa ihmishenkiä?

Miten voimme kääntää kurssia? Kuinka saamme tämän hiljaisen pandemian ja sen laajuuden parempaan tietoisuuteen, jotta tehokkaat, kansanterveyttä tukevat toimenpiteet saavat kansan tuen, ja ne voidaan todennäköisemmin ottaa käyttöön?

Alkoholijuomiin lisättävät selkeät ja huomiota herättävät viestit, jotka muistuttavat meitä alkoholin haitoista ja riskeistä, ovat yksi helppo tapa aloittaa. Tätä yritettiin pienellä Yukonin alueella Pohjois-Kanadassa. Kanadalaisten alkoholintuottajien oikeustoimet pakottivat kokeilun päättymään ennenaikaisesti, mutta on arvioitu, että alkoholijuomien kulutus väheni alueella tuona aikana 7 %. Tietoisuus alkoholihaitoista lisääntyi ja väestön tuki kokeilulle oli suurta.

Toinen keino on viestiä herkeämättä alkoholinkäytön haitoista perinteisten ja digitaalisten medioiden kautta. Ehkä tämän myötä alkoholipoliittiset keinot, joilla vähennetään alkoholin kohtuuhintaisuutta ja saatavuutta, saisivat taakseen väestön tuen.

Kuka ei tukisi pieniä toimenpiteitä ymmärtäessään, että niillä voidaan pelastaa ihmishenkiä, ja pitää ihmiset turvassa ja terveinä?

Lähteet
Stockwell, T., Sherk, A., Sorge, J., Norström, T., Angus, C., Chikritzhs, T., Churchill, S., Holmes, J., Meier, P., Naimi, T., Ramstedt, M. & Simpura, J. (2019). Finnish alcohol policy at the crossroads: The health, safety and economic consequences of alternative systems to manage the retail sale of alcohol. A report prepared for the Finnish alcohol monopoly, Alko. Canada: Canadian Institute for Substance Use Research, University of Victoria.