Onko rahapelaaminen työaikana vaiettu salaisuus vai voisiko siitä puhua?
Rahapelaamisesta puhuttaessa mieleen nousee markettien ja huoltoasemien rahapeliautomaateilla pelaavat eläkeläiset, lauantain lotto sekä urheiluvedonlyönti. Harva tulee ajatelleeksi, että rahapelaamista tapahtuu myös työaikana ja työpaikalla, koska siitä ei automaattisesti muille kerrota.
Julkaisimme Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen kanssa alkuvuodesta 2021 Työelämä pelissä: Tietoa rahapelihaittojen tunnistamisesta ja ehkäisemisestä työyhteisössä -tukiaineiston, jonka yhteydessä keräsimme kokemuksia työelämään liittyvästä rahapelaamisesta. Myös korona-ajan kyselyissämme nousi esiin rahapelaamisen ja työelämän yhteys.
Ahdistaa, en tiedä mitä tehdä
Kyselyissä nousi voimakkaasti esiin ahdistus, epätietoisuus ja tarve auttaa. Vastauksissa näkyi kiinnostavasti se, miten rahapelaaminen näkyy osana työarkea. Huolta kannetaan niin omasta, työkaverin kuin asiakkaidenkin rahapelaamisesta. Myös läheisten rahapelaaminen nousi vastauksissa esiin.
”Minulla on töissä työkaverin kanssa omat huoneet, joita yhdistää ovi. Ovi on aina auki. Joka päivä näen kuinka työkaverini raaputtaa päivät läpeensä nettiarpoja. Hän en käy enää tauoilla ja syö eväänsäkin koneen äärellä. Ahdistaa, kun en tiedä mitä tehdä. Työnantaja ei asiasta tiedä tai ei ainakaan ole pelaamiseen puuttunut.”
Korona-aikana etätöiden lisääntymisen myötä työarkeen tuli uudenlaista vapautta ja tietynlaista näkymättömyyttä. Aikaa ja taukoja on ehkä enemmän ja sosiaalinen kontrolli puuttuu
Huomaan, että esim. etätöiden ruokatunnilla otan helposti kännykän käteen ja menen Veikkauksen sivuille. Aikaisemmin tätä ei tapahtunut.
Kyselyihin vastanneista moni oli työskennellyt rahapelialalla tai paikassa, jossa oli rahapeliautomaatteja saatavilla. Kertomuksia tuli siitä, kuinka avuttomalta työntekijästä tuntuu seurata asiakkaiden liiallista rahapelaamista ja kuinka ihmisten ahdinko näkyi päivittäisessä työssä
”Mikä ahdisti? Ensimmäisenä pisti silmään se, että ei kasino pyöri ammattipelureiden tai elämysmatkalla olevien rahoilla, vaan tärkeimmän asiakasryhmän muodostavat ongelmapelaajat. Oli karmivaa nähdä ihmisten laittavan kuukauden tilinsä haisemaan yhdessä illassa, jonka jälkeen alkoi kuun loppuun asti kestävä ”takapiruna” notkuminen ja tikettien tai pelimerkkien pummaaminen.”
”Työskentelin aikoinaan Raha-automaattiyhdistyksessä pelinhoitajana, jolloin kohtasin myös liikaa rahapelejä pelaavia. Jotkut asiakkaista ”viihtyivät” pelisalissa jopa koko sen aukioloajan eli klo 9-21…Kerran eräs pieni lapsi nukkui päiväunia ostoskärryissä pelisalissa, koska äiti pelasi rahapeliautomaatteja useita tunteja…Kun Myyrmannissa räjähti pommi, oli silloin työvuorossa olleilla pelinhoitajakollegoillani vaikeuksia saada osaa pelaaja-asiakkaita poistumaan pelisalista, koska heillä oli peli kesken! ”
Myös läheiset ovat huolissaan pelaamisesta. Eräs läheinen kertoo, että pelaamisen estäminen on mahdotonta. Vaikka pelaaminen on estetty kaikilta henkilökohtaisilta laitteilta, läheinen on pelannut työkoneeltaan ja työpaikallaan.
”Avopuolisolle on laitettu estoa nettikasinoille lähes tulkoon jokaiseen kodissamme olevaan puhelimeen ja läppäriin, mutta hän on pelannut työpaikan koneella niin kotona, kuin toimistollaan.”
Huomataanko työpaikoilla liiallinen pelaaminen?
Rahapelihaittojen tunnistaminen työpaikoilla voi olla haastavaa, sillä rahapeliongelmat eivät yleensä näy ulospäin. Monesti myös pelaajan on vaikea itse havaita ja hyväksyä rahapelaamisesta koituvia haittoja sekä nostaa oma pelaamisensa puheeksi.
Jos työntekijän rahapelaaminen muuttuu liialliseksi, sillä voi olla vaikutus työntekijän työssä suoriutumiseen ja sitä kautta työpaikan arkeen. Rahapeliongelma voi ilmetä esimerkiksi työtehon heikkenemisenä, keskittymisvaikeuksina ja toistuvina poissaoloina. Rahapeliongelma voi johtaa monenlaisiin kielteisiin seurauksiin, kuten työntekijän terveysongelmiin ja jopa taloudellisiin väärinkäytöksiin.
Kyselyiden vastauksista huomaa helposti, että ongelmallisen rahapelaamisen haitat ulottuvat työpaikan lisäksi myös pelaajan muuhun elämään.
Mitä työnantajat voivat tehdä?
Jos työntekijän käyttäytymisessä huomataan merkittäviä muutoksia, ne kannattaisi aina ottaa puheeksi ja selvittää mistä muutos johtuu. Rahapeliongelman varhainen tunnistaminen ja siihen puuttuminen voivat ehkäistä vakavan ongelman kehittymisen.
Työpaikalle olisi hyvä määritellä tavat, miten rahapelihaittojen ehkäistään. Ne voidaan esimerkiksi kirjata työpaikan hyvinvointistrategiaan ja päihdeohjelmaan. Yhdessä sovitut toimintatavat auttavat tunnistamaan riskitason rahapelaamisen, käsittelemään ongelmallista rahapelaamista ja ohjaamaan hoitoon.
Työpaikan avoin ja keskusteleva ilmapiiri luo turvaa ja hyvinvointia. Rahapelihaittojen ehkäiseminen voidaankin nähdä osaksi työpaikan strategista hyvinvoinnin johtamista.
Työelämä pelissä -tukiaineisto työnantajan apuna
Työelämä pelissä -tukiaineisto on työnantajille tarkoitettu opas, joka luo kokonaiskuvan rahapelihaittojen merkityksestä ja ehkäisemisestä työyhteisössä. Se on tarkoitettu työpaikoille esimerkiksi henkilöstöhallinnon ja esihenkilöiden työvälineeksi rahapelihaittojen ehkäisemisen suunnitteluun ja toteuttamiseen. Opas on ladattavissa maksutta julkaisuarkisto Julkarista suomeksi ja ruotsiksi sekä tilattavissa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen kirjakaupasta.
Tutustu myös työelämän rahapelaamista käsitteleviin podcasteihin sekä työpaikkojen päihde- ja peliongelmia ehkäisevään EHYT ry:n Huugo-toimintaan.
