Perheiden peliaika lisääntyi
Suomalaiset pelasivat pandemiavuonna aikaisempaa enemmän sekä oppimis- että viihdepelejä. EHYTin asiantuntijat kohtasivat ammattilaisia ja vanhempia etänä verkkovanhempainilloissa ja -koulutuksissa.
Koronan aiheuttamat poikkeusolot lisäsivät suomalaisten pelaamista vuonna 2020. Sekä perinteisten että digitaalisten pelien pelaaminen lisääntyi selvästi poikkeusvuonna.
”Erityisesti kortti- sekä lauta- ja seurapelit ovat lisänneet suosiotaan, mikä viittaa siihen, että perheissä pelataan aiempaa enemmän yhdessä. Se on positiivista”, EHYTin koulutussuunnittelija Aino Harvola sanoo
Samaa mieltä on EHYTin Spelkunskap-hankkeen projektipäällikkö Annukka Såltin.
”Pelatessa yleensä keskustellaan paljon, ja se on tärkeä osa pelaamista”, Såltin lisää.
Nuoret 10—19-vuotiaat pelaavat keskimäärin kuusi viikkotuntia enemmän kuin kaksi vuotta sitten. Alle kaksikymppisistä 48,4 prosenttia ja kaksikymppisistä 42,2 prosenttia kokee pelaamisensa lisääntyneen.
Pelaajabarometri 2020
Nuorin ikäryhmä, 10–19-vuotiaat, on koko väestön aktiivisin pelaajaryhmä ja aktiivisuus on lisääntynyt entisestään niin viihde- kuin oppimispeleissäkin.
Osa lisääntyneestä oppimispelien pelaamisesta on voinut kuulua etäkoulutehtäviin. Toisaalta myös ongelmat ovat lisääntyneet.
”Nuorilla tilanteeseen vaikuttavat sulut. Pelaaminen voi olla ainut harrastus, joka nuorella on enää jäljellä. Pelaaminen on myös merkittävä sosiaalisen kanssakäymisen muoto, kun lähikontakteja on muuten rajoitettu”, toteaa Harvola.
Monet liikuntaharrastukset ovat olleet tauolla. Siksi lasten ja nuorten lisääntynyt peliaika voi aiheuttaa vanhemmissa huolta passivoitumisesta.
”Säännölliset tauot ja kehon hoitaminen liikunnalla ovat pelaajalle normaalitilanteessakin välttämättömiä. Kyse ei ole pelkästään siitä, paljonko peleihin käytetään aikaa, vaan kokonaisvaltaisesta itsestään huolehtimisesta”, muistuttaa Harvola.
Positiivista palautetta etäkoulutuksista
Poikkeusolot muuttivat myös EHYTin omaa pelikasvatustoimintaa vuonna 2020. Kouluttajat eivät päässeet vierailemaan normaalisti kouluissa, ja oppitunteja pidettiin vähemmän. Silti ammattilaisille ja vanhemmille on järjestetty koulutuksia aiempaa enemmän. Myös varhaiskasvatuksen puolelle suunnatuista ammattikoulutuksista kiinnostuttiin.
”Verkkomuotoisten koulutusten toteuttaminen on keskeinen kehityskohde meillä nyt, kun emme tiedä, kauanko koronatilanne jatkuu. Vuoden aikana olemme onnistuneet toteuttamaan erilaisia verkkokoulutuksia yhteistyössä koulujen, vanhempainyhdistysten ja esimerkiksi avin kanssa. Palaute on ollut mielettömän positiivista”, Harvola sanoo hymyillen.
Etävanhempainillat ovat keränneet positiivista palautetta muun muassa siksi, että niihin on helppo osallistua. Lapset ovat voineet olla mukana seuraamassa iltaa, ja keskustelu pelaamisesta on voinut jatkua vanhempainillan jälkeen kotona.
Koulutusten lisäksi EHYT on korona-vuonna kehittänyt oppituntipaketteja sekä julkaissut muuta materiaalia oppilaitosten ja kotien käyttöön. Suurin työ ruotsinkielisen pelikasvatuksen puolella on ollut Spelfostrarens handbok 2 -kirjan julkaiseminen.
”Pelikasvatustyön tarve ei ole vähentynyt, vaikka työtavat ovatkin nyt erilaisia. Ihmiset kaipaavat apua ja neuvoja korona-arkeen”, Harvola toteaa.
Artikkeli on julkaistu aiemmin EHYTin vuoden 2020 vuosikertomuksessa.
