Päihde- ja riippuvuusjärjestöjä tarvitaan hyvinvointialueiden kumppaneina
Tammikuussa 2022 pidetään aluevaalit maailman onnellisimmassa maassa, jossa päihdeongelma koskettaa kaikkia. Aluevaltuustot aloittavat toimintansa maaliskuussa 2022, ja mm. päihdepalvelujen järjestämisvastuu siirtyy kunnilta hyvinvointialueille vuoden 2023 alussa.
Tällä hetkellä alueellinen eriarvoisuus päihdepalvelujen saatavuudessa on suurta. Alueella toimivat järjestöt tuntevat alueen päihdetilanteen, ja niillä on tietoa siitä, miten päihdeongelmia kannattaa ehkäistä ja hoitaa. Toisin sanoen järjestöillä on sellaista osaamista, josta hyötyvät sekä hyvinvointialue että sen asukkaat.
Palvelujen vaikuttavuuden ja päihdehoitotulosten pysyvyyden kannalta palveluketjujen ja toipumispolkujen saumattomuus sekä riittävän pitkäkestoinen tuki ovat keskeisiä. Jos päihdehuollon asiakas lähetetään kotiin esimerkiksi laitoskatkaisuhoidosta ilman, että hän on kiinnittynyt toipumisessa auttavan päihdetoimijan jatkotukeen, hän jää sairautensa kanssa yksin.
Pitkäkestoista tukea tarjoavat Suomessa etupäässä monet yhdistykset ja oma-apuryhmät. Esimerkiksi eri puolilla Suomea toimivat n. 60 A-kiltaa ovat pääosin vapaaehtoispohjalta toimivia yhdistyksiä, jotka tarjoavat vertaistukea ja toimintaa päihdetoipujille. A-killoissa tiedetään, että päihdetoipuminen kestää pitkään. Tarve kiinnittyä päihteettömään vertaistukeen voi joillakin kestää koko loppuelämän.
Päihde- ja riippuvuusjärjestöt tuottavat monimuotoisia palveluja ja tarjoavat tarpeen mukaista tukea toimien myös asukkaiden siltoina kuntien – ja jatkossa hyvinvointialueiden – sote-palveluihin.
Muutama äkkiä mieleen tuleva esimerkki: vauvalähtöistä päihdekuntoutusta (Ensi- ja turvakotien liitto), nuorille tukea päihde- ja peliriippuvuuteen (Myllyhoitoyhdistys), ryhmiä päihderiippuvaisten läheisille (Sininauhaliitto), koulutusta ja mahdollisuuksia vertaisena toimimiseen (Tukikohta ry ja A-klinikkasäätiö), keskusteluapua ja vertaistukea naisille (Naistenkartano), tukea huumeita käyttävien läheisille (Irti huumeista ry) ja ryhmiä mielenterveys- ja päihdeongelmista kärsiville (Suomen valkonauhaliitto).
Hyvinvointialueiden kannattaa ehdottomasti tehdä yhteistyötä ja solmia kumppanuuksia järjestöjen kanssa. Järjestöjen ammatillisessa ja vapaaehtoistyössä on valtava resurssi. Hyvinvointialueiden tavoitteellinen yhteistyö järjestöjen kanssa tuottaa vaikuttavuutta alueen asukkaiden hyväksi.
Tutustu hyvinvointivaalit-sivustoon