Tietoisuutta matkustajatuonnin rajoista edelleen vahvistettava
– On myönteistä, että matkustajatuonnin kasvu näyttää taittuneen. Matkustajatuonnin määrä on kuitenkin suuri, ja on tärkeää, että sallitusta ja laittomasta matkustajatuonnista edelleen välitetään tietoa matkustajille. Monelle on vieläkin epäselvää, onko esimerkiksi alkoholin tuominen naapurille tai kaveriporukalle sallittua vai ei. Erittäin tärkeää on myös, että Tullilla on riittävät resurssit puuttua laittomaan maahantuontiin, toteaa EHYT ry:n toiminnanjohtaja Sari Aalto-Matturi ja jatkaa:
– Mittakaavastaan huolimatta alkoholin matkustajatuonti ei kuitenkaan ole suomalaisen alkoholipolitiikan merkittävin ongelma, vaikka se usein sellaisena julkisessa keskustelussa näyttäytyy. Valtaosa suomalaisten kuluttamasta alkoholista ostetaan ja kulutetaan kotimaassa. Tyypillisesti suomalainen ostaa alkoholijuomansa ruokakaupasta. Vaikka esimerkiksi ravintola-anniskelun vähentymistä selitetään usein matkustajatuonnilla, tilastot osoittavat, että ravintolat ovat menettäneet markkinaosuuttaan nimenomaan ruokakaupoille.
Erityisesti panimoala on tuonut aktiivisesti esille matkustajatuontiin liittyviä kysymyksiä.
– On ymmärrettävää, että panimoalan näkökulmasta matkustajatuonti on ongelmallinen asia, vaikkakin iso osa matkustajien mukana Suomeen tulevasta alkoholista on suomalaisten ja suomalaisomistuksessa olevien panimoiden tuotteita.
– Alkoholipoliittisissa ratkaisuissa on kuitenkin varottava tarkastelemasta ratkaisujen vaikutuksia liiaksi alkoholielinkeinon näkökulmasta. Alkoholinmyynnillä on myönteisiä vaikutuksia alkoholialojen kannattavuuteen, mutta muulle elinkeinoelämälle ja julkiselle taloudelle alkoholi tuottaa päinvastoin merkittäviä kustannuksia. Keväällä tehty yritysjohtajatutkimus kertoo, että alkoholi tuottaa haittoja valtaosassa suomalaisista yrityksistä. Alkoholi on myös merkittävin yksittäinen suomalaisten työurien lyhentäjä.
Alkoholiveron korotuksilla on kokonaiskulutuksen kasvu saatu taittumaan ja myös alkoholihaittoja sitä kautta vähentymään. Korotukset ovat myös matkustajatuonnin kasvusta huolimatta aina lisänneet verotuloja. Myönteisten vaikutusten mittakaava on paljon matkustajatuonnissa tapahtunutta muutosta merkittävämpi. Tämä näkökulma usein unohdetaan, kun tuodaan esille ”virotuonnille menetettyjä verotuloja”.
Alkoholin matkustajatuonnin volyymi on suuri eikä sitä pidä vähätellä, mutta on tärkeää, että matkustajatuonnin näkökulmaa ei myöskään ylikorosteta esimerkiksi verokeskustelussa. On tärkeää asettaa kuumana käyvä alkoholikeskustelu oikeaan mittakaavaan. Alkoholi aiheuttaa yhteiskunnalle vuosittain 6-7 miljardin euron välilliset ja välittömät kustannukset. Tämän lisäksi haitat ihmiset arjessa ovat niin suuret, ettei niitä voida sivuuttaa alkoholipoliittisessa keskustelussa.
Lisätiedot:
Sari Aalto-Matturi
Toiminnanjohtaja, EHYT ry
sari.aalto-matturi(a)ehyt.fi
p. 0400 508 234
