Valtaosa vanhemmista huolissaan nuorten digilaitteiden käytöstä

Yli 80 prosenttia huoltajista on huolissaan digipelaamisen tai sosiaalisen median aiheuttamista haitoista nuorten elämässä, kertoo Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry:n Pause-hankkeen selvitys. Suurimmat huolenaiheet liittyvät nuorten ajankäyttöön, jonka lisäksi esille nousivat mielen hyvinvoinnin ja arjessa jaksamisen kysymykset. Hyötyinä puolestaan nähtiin kielitaidon karttuminen, yhteisöllisyyden kokemukset ja sosiaalisen yhteydenpidon mahdollisuudet.

Selvitys kartoitti, kuinka yläkouluikäisten nuorten (12–17-vuotiaat) huoltajat kokevat sosiaalisen median käytön ja digitaalisen pelaamisen teemat sekä niihin liittyvät haitat nuorille. Kyselyyn vastasi 504 huoltajaa. Selvitys on julkaistu kahdessa osassa, joista aiemmin julkaistussa käsiteltiin koulujen henkilökunnan näkemyksiä nuorten digihaitoista. 

Huoltajien huolen asteessa laaja skaala 

Suurin osa huoltajista kantaa jonkinlaista huolta nuorten digihaitoista, mutta huolen määrä ja syyt vaihtelevat. Lähes puolet kyselyn vastaajista (49,8 %) oli hieman, 18,7 % melko ja 12,9 % erittäin huolissaan. Alle viidennes huoltajista (16,9 %) ei ollut lainkaan huolissaan nuorten digihaitoista.  
Huoltajien huolen aste oli selvästi pienempi kuin koulujen henkilöstöllä. Huoltajista vain pieni osa havaitsi somehaittoja (14,9 %) tai digipelihaittoja (13,5 %) päivittäin tai lähes päivittäin, kun taas koulujen ammattilaisista päivittäisiä haittoja havaitsi yli puolet.  

”Vastauksissa näkyy, että hyvin samankaltaiset asiat painavat niin huoltajien kuin koulujen ammattilaisten mieltä. Huoltajien havainnot piirtävät kuvan nuorista yksilötasolla, kun taas ammattilaisten havainnoissa esiin nousevat suurten nuorisoryhmien haasteet. Lähes kaikki vastaajat tunnistivat, että tarvitaan uusia työvälineitä, jotta haasteet voidaan ratkaista”, toteaa Pause-hankkeen projektipäällikkö Aino Harvola EHYT ry:stä. 

Ajankäyttö nousi keskeiseksi huolenaiheeksi  

Suurimpana haittana huoltajat näkivät ajankäytön sekä nuorten digipelaamisessa (72,2 % vastaajista) että sosiaalisen median (58,5 %) käytössä. Sama huoli nousi esiin eri tavoin myös avovastauksissa. Usein nuorelta huomattiin jäävän jotakin muuta tekemättä digimedioiden runsaan käytön vuoksi. Monet toivoivat, että nuori käyttäisi aikaansa toisin. 
Digipelaamisen kohdalla huoltajat nostivat esiin haitat suhteessa arjessa jaksamiseen (31,3 %), mielen hyvinvointiin (27,6 %) ja elämänhallintaan (24,6 %). Näiden lisäksi sosiaalisen median käyttöön yhdistyivät ihmissuhteisiin (24,8 %) sekä fyysiseen terveyteen että kehonkuvaan (24,8 %) liittyvät vaikeudet. Kaikkia näitä haittoja huoltajat näkivät keskimäärin selvästi vähemmän kuin ammattilaiset. Jopa kolmasosa huoltajista katsoi pelaamisen kuitenkin vähentävän arjessa jaksamista. 

”Huoli hyvinvoinnista ja halu tukea nuoria välittyy vahvasti huoltajien vastauksista. Ratkaistavana ei ole ainoastaan yksi haaste vaan moninainen vyyhti yhteen kietoutuvia ongelmia. Tärkeää olisi, että digiarjesta voitaisiin keskustella avoimin mielin ja syyllistämättä sekä koko yhteiskunnassa että perheissä”, toteaa Harvola. 
Valtaosa huoltajista näki enemmän hyötyjä kuin haittoja digimedioiden käytössä. Digipelaamiseen liittyvissä vastauksissa korostui nuorten kielitaidon (77,4 % vastaajista) ja teknisen osaamisen (58,5 %) kehittyminen. Sosiaalisen median tärkeimpinä hyötyinä nuorille nähtiin mahdollisuudet yhteydenpitoon (85,1 %) ja uuden tiedon löytämiseen (62,1 %).  

“Huoltajista yli puolet koki pelaamisen ja sosiaalisen median käytön tukevan nuoren yhteisöllisyyden kokemuksia. Usein kodeissa koettiin haasteeksi se, kuinka tukea nuoren sosiaalisia suhteita ja samalla auttaa tätä vähentämään puhelimella vietettyä aikaa”, toteaa Harvola. 

Perheiden tuen tarve on erilaista 

Osa huoltajista (22 %) kertoi nuoren itse nostaneen esille pelaamiseensa ja sosiaalisen median käyttöönsä liittyviä haittoja. Moni huoltaja mainitsi nuoren tehneen jonkinlaista laitteiden käyttöön liittyvää itsetutkiskelua. 

”Nuoret ovat yksilöitä ja haasteet eivät ole kaikille samanlaisia. Perheiden resursseissa ja jaksamisessa on myös suuria eroja. Meillä tulisikin olla monipuolisesti erilaisia työkaluja ja tuen muotoja käytössä eri tilanteissa olevien kasvattajien ja nuorten tueksi. Näitä olemme kehittäneet Pause-hankkeessa”, muistuttaa Harvola. 

Selvityksen tulokset perustuvat kevään 2023 aikana verkon kautta tehtyyn kyselyyn. Kyselyyn saatiin 884 vastausta, joista 504 oli nuorten huoltajilta ja 380 yläkoulujen henkilöstöltä. Lisäksi toteutettiin 13 kappaletta teemahaastatteluja. Laaja aineisto on jaettu kahteen julkaisuun, joista aiemmin julkaistussa selvityksessä käsiteltiin koulujen henkilökunnan tarpeita nuorten digihaittojen suhteen. 

Pause on EHYT ry:n hanke, joka on kehittänyt työvälineitä nuorten digipelaamisen ja sosiaalisen median käyttöön liittyvien haasteiden tunnistamiseen ja ratkaisemiseen. Työvälineet on suunnattu erityisesti yläkouluikäisten nuorten huoltajille ja yläkoulujen henkilöstöille.