Pelikasvatuksen kouluttajan homma on antoisaa – hae mukaan!
Päihteistä ja pelaamisesta aiheutuvia haittoja ehkäistään päihde- ja pelikasvatuksella. Mitä pelikasvatuksen kouluttajana keikkailevat Jenni ja Niclas työstä ajattelevat? Mitä kouluttaja työstä saa ja mikä siinä motivoi?
Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry toimii nimensä mukaisesti päihde- ja pelihaittojen ehkäisyn parissa ja toiminta itsessään pitää sisällään monia erilaisia tapoja ja kohderyhmiä. Näistä keskeisiä on lasten ja nuorten kohtaaminen kouluympäristöissä.
Menetelmällisesti lasten ja nuorten kohdalla puhutaan ehkäisevässä päihdetyössä päihde- ja pelikasvatuksesta. Onnistuneen päihde- ja pelikasvatustyön avainelementti on vuorovaikutteisuus: lapsen ja nuoren kuulluksi tuleminen ja hänen arvostamisensa on yhtä tärkeää kuin käsiteltävä aihe itse.
Pelikasvatustoimintaa järjestetään EHYTillä Pelitaito- ja Spelkunskap-menetelmien avulla. EHYTin oppituntien aiheena on digitaalinen pelaaminen sisältäen pelaamisen hyödyistä ja haitoista keskustelemista, tasapainoisen arjen hahmottelua ja informaation tarjoamista esimerkiksi ikärajoista tai hyvästä ergonomiasta.
Nuorten kanssa käsitellään myös sosiaalista mediaa ja esimerkiksi somessa julkaisuun liittyvää vapautta ja vastuuta. Toimintaan kuuluvat lisäksi vanhempainillat, joiden kautta pyritään lisäämään vanhempien tietoutta pelimaailmasta ja antamaan käytännön vinkkejä kotien arkeen. Tavoitteena on pelihaittojen ehkäisy ja terveellisen ja hauskan peliharrastuksen turvaaminen lasten ja nuorten elämässä.
Jenni ja Niclas toimivat Pelitaidon kouluttajina Porvoossa ja Vaasassa. Jenni opiskelee parhaillaan käsityönopettajaksi Helsingin yliopistossa sivuaineenaan erityispedagogiikka ja Niclas on valmistunut kasvatustieteistä Åbo Akademista. Jenni ja Niclas kouluttautuvat Spelkunskap-kouluttajiksi viime syksynä ja ovat siitä lähtien tehneet aktiivisesti töitä ruotsinkielisissä alakouluissa ympäri Suomen.
Molempien into lähteä kouluttajaksi perustui tarpeeseen puhua pelaamisesta lasten kanssa rakentavassa, kasvatuksellisessa mielessä. Jenni kommentoi halunneensa tuottaa vastapainoa medioiden usein todella negatiiviseen mielikuvaan pelaamisesta.
”On todella tärkeää, että nuoret voivat puhua pelaamisesta puolueettoman aikuisen kanssa ilman pelkoa kritiikistä tai siitä, ettei häntä ymmärretä.”
Kouluttajan ei olekaan tarkoitus kertoa tai moralisoida, vaan pohtia yhdessä oppilaiden kanssa, kuinka haittoihin tulisi suhtautua ja miten oppilas itse voi toiminnallaan ehkäistä niitä.
Niclas toteaa, että lasten kokemusten ja näkemysten kuunteleminen on itsessään mielenkiintoista. Myös aikuisten osalta on antoisaa ottaa osaa keskusteluun. Se, että aikuiset ymmärtävät asiasta enemmän helpottaa yleensä kotien konfliktitilanteita pelaamiseen liittyen.
”Ihmisten ajatukset ja käsitykset vaihtelevat aika lailla ja stereotypioista on hyvä keskustella.”
Pelikasvatuksen kouluttajat valmennetaan pestiinsä kahden päivän pituisen koulutuksen avulla sekä jatkuvalla täydennyskoulutuksella. Koulutuksessaan uudet kouluttajat pääsevät mm. oppimaan pelikasvatustyön perusperiaatteita, tutustumaan toisiinsa ja harjoittelemaan oppituntien vetämistä.
Yhteisen kouluttajakoulutuksen jälkeen jokainen saa perehtyä työhönsä oikeassa kouluympäristössä koulutussuunnittelijan ohjaamana. Kouluttajat liittyvät menetelmäopit saatuaan osaksi kouluttajaverkostoa kymmenien muiden kouluttajien kanssa. Verkoston yhteisöllisyyttä pidetään yllä esimerkiksi sosiaalisen median ryhmien ja livetapaamisten kautta.
Verkoston yhteisöllisyyttä pidetään yllä esimerkiksi sosiaalisen median ryhmien ja livetapaamisten kautta.
Kuvassa Jenni ja Niclas sekä muut vuoden 2019 kouluttajakoulutukseen osallistuneet uudet Pelitaito-kouluttajat.
Pelikasvatus on paitsi tärkeää kohdattaville lapsille ja nuorille, se on sitä yhtä lailla myös kouluttajalle. Jennin mielestä kouluttajana toimiminen on edistänyt esimerkiksi hänen työelämätaitojaan kehittämällä joustavuutta ja erilaisten ihmisten kohtaamistilanteita.
”Olen oppinut työskentelemään systemaattisesti ja varautumaan erilaisiin vaihteleviin tilanteisiin.”
Niclas puolestaan toteaa kouluttamisen olevan loistava keino kartuttaa kokemusta eri ikäisten edessä esiintymisen kannalta.
Koska työ on luonteeltaan sivutoimista, moni kouluttajamme on opiskelija. Jenni kertoo työn toimineen hänellä itsellään mainiosti opintojen ohella, sillä siinä hän voi hyvin itse vaikuttaa, paljonko ja milloin koulutuksia tekee. Niclas lisää kouluttamisen olevan varsin mainio keino kartuttaa kokemuksen lisäksi hieman ylimääräistä rahaa opintojen ohessa.
Opiskeluala itse voi myös hyödyttää pelikasvattajaa. Niclas kiittää omaa opiskelualaansa kasvatustieteitä työhön soveltuvuuden kannalta.
”Pedagogisesta lähestymistavasta on hyötyä kaikissa tilanteissa. Miten asioita esitetään ja miten niistä keskustellaan lasten ja aikuisten kanssa.”
Jenni on asiasta samaa mieltä.
”Kouluttajana toimiminen on tosi ihmisläheistä työtä. Opettajaopinnoistani on minulle käytännön hyötyä lasten kehityksen ymmärtämisessä ja ryhmän edessä esiintymisessä.”
Ollakseen hyvä kouluttaja ei kuitenkaan tarvitse olla opettajataustainen: mikä tahansa lapsiryhmien ohjaaminen on hyvä lähtökohta työlle. Kouluttajat voivat tulla hyvinkin erilaisista taustoista. Yhteistä on silti tärkein: lapsi- ja nuorisoryhmien kanssa toimeen tuleminen, kosketus pelaamiseen ja aito halu tehdä pelihaittoja ehkäisevää työtä.
Kiinnostuitko kouluttajan työstä? Haemme suomenkielisiä kouluttajia erityisesti pääkaupunkiseudulle ja Turun alueelle ja kaksikielisiä kouluttajia (suomi/ruotsi) pääkaupunkiseudulle, Turun alueelle ja Pohjanmaalle. Lue lisää työstä täältä ja täytä hakemus!
Teksi: Annukka Såltin ja Aino Harvola
