Neljä tapaamista, paljon vaikutuksia: Perustana Perhe – malli tukee perheiden arkea ja istuu paikallisjärjestöjen työhön

Kolmivuotinen Perustana Perhe -hanke toi Suomeen kansainväliseen Families UNited -malliin pohjautuvan perheryhmätoiminnan. Hankkeen aikana siihen osallistui lähes 300 vanhempaa lapsineen.

Perustana Perhe -ryhmät vahvistivat vanhempien jaksamista, myönteisiä kasvatustapoja ja perheiden vuorovaikutusta. Mallia toteuttaneet yhdistykset vapaaehtoisineen kokivat sen mielekkääksi tavaksi tukea perheitä ja myös kasvattaa omaa osamaistaan. ”Oli arvokasta saada jakaa kokemuksiaan”, kuvasi yksi Perustana Perhe -ryhmiin osallistuneista vanhemmista kokemustaan perheryhmässä.

Perustana Perhe -toiminta on suunnattu kaikille alakouluikäisten lasten perheille. Sen tavoitteena on vahvistaa vanhempien kasvatustaitoja ja hyvinvointia, lasten tunne- ja vuorovaikutustaitoja sekä koko perheen yhdessäoloa. Malli sopii osaksi ehkäisevää päihde- ja mielenterveystyötä vahvistaessaan perheen suojaavia tekijöitä jo ennen kuin arjen haasteet ilmenevät tai kasvavat suuremmiksi ongelmiksi.

”Perustana Perhe -hankkeen tärkein viesti on, että perheitä kannattaa tukea varhain. Kun vanhemmat saavat konkreettisia työkaluja arkeen, mahdollisuuden vertaistukeen ja aikaa vahvistaa suhdettaan lapsiinsa, tuetaan samalla lasten hyvinvointia ja ehkäistään myöhempiä ongelmia – tärkeää on myös, että samalla vanhemmat saavat hengähdystaukoja ja perheet mukavaa yhteistä tekemistä arkeensa” toteaa hanketta luotsannut Hanna Heikkilä EHYTiltä.

”Oli kiva kun koko perhe oli yhdessä”

Hankkeen aikana järjestettiin yhteensä 44 Perustana Perhe -ryhmää 13 eri paikkakunnalla. Toiminta tavoitti monenlaisia perheitä – pilotissa lähes puolet ryhmistä kohdennettiin romaniperheille sekä maahan muuttaneille, ja se toimi yhtä hyvin eri kielillä ja eri kulttuuritaustoihin sovitettuna.

Perustana Perhe -toiminta koostuu neljästä tapaamiskerrasta, joissa vanhemmilla ja lapsilla on omat ryhmäosuutensa sekä yhteinen osuus. Vanhemmat harjoittelevat esimerkiksi myönteisen kasvatuksen keinoja, rajojen asettamisen tapoja ja oman kuormituksen hallintaa, kun taas lasten ryhmissä vahvistetaan tunne-, kaveri- ja vuorovaikutustaitoja. Perheiden yhteisessä osuudessa vahvistetaan vuorovaikutusta ja yhteenkuuluvuutta hauskojen leikkien ja muun toiminnan kautta. ”Oli kiva kun koko perhe oli yhdessä” summasi eräs alakoululainen ryhmän tärkeimmän annin itselleen.

Osallistumisen helppous oli yksi toiminnan vahvuuksista. Ryhmät pyrittiin järjestämään lähellä perheitä, sitä toteutettiin eri kielillä ja tapaamisissa tarjottiin yhteinen ateria sekä tarvittaessa lastenhoitoa.

Vain neljä tapaamista toi myönteisiä muutoksia perheiden arkeen

Vuonna 2025 toteutetussa pilotissa vanhemmilta kerättiin tietoa heidän arjestaan ennen ryhmätoimintaa sekä kaksi ja kuusi viikkoa sen jälkeen. Tulosten mukaan vanhempien kokemus omasta jaksamisestaan ja vanhemmuudessa pärjäämisestään vahvistui. Myös myönteisten kasvatustapojen käyttö lisääntyi ja perheen sisäisen vuorovaikutuksen koettiin parantuneen.

Kaikki arviointiin osallistuneet vanhemmat suosittelisivat toimintaa myös muille perheille. Eräs vanhempi kuvasi kokemustaan näin: ”Vanhempien tapaamisten teemat olivat tärkeitä, suora ja käytännöllinen lähestymistapa niihin oli todella hyvä.” Toinen totesi parhaan annin ryhmässä olleen sen että ”Saatiin neuvoja joita kotona saadaan käyttää perheen jokapäiväiseen arkeen.”

Yhteistyö ja vapaaehtoiset voimavarana ympäri Suomea

Perustana Perhe -ryhmiä toteutti hankkeen aikana 18 eri paikallisyhdistystä, yhteistyössä kuntien, hyvinvointialueiden, seurakuntien ja muiden toimijoiden kanssa, ja he arvioivat hyödyntävänsä mallia myös jatkossa.

Merkittävässä roolissa olivat myös vapaaehtoiset. Vuoden 2025 pilotissa lähes puolet ryhmänohjaajista toimi vapaaehtoispohjalta.

– Yksi hankkeen ilahduttavimmista tuloksista oli se, että ryhmät pyörivät laadukkaasti myös vapaaehtoisten tuella ja että vapaaehtoiset kokivat toiminnan itselleen mielekkääksi. Se luo hyvät mahdollisuudet mallin jatkolle ja leviämiselle osaksi järjestöjen pysyvää toimintaa, Heikkilä toteaa.

Vapaaehtoiset antoivat hyvää palautetta siitä, kuinka ohjaaminen kasvatti heidän omaa osaamistaan ja toi samalla merkityksellistä tukea ryhmiin osallistuville perheille.” On erittäin tärkeää myös osallisuuden näkökulmasta, että maahanmuuttajataustaiset vapaaehtoiset ovat mukana ohjaamassa ryhmiä omalla kielellään” summasi vapaaehtoisten merkitystä yhden yhteistyöjärjestön toiminnanjohtaja.

Työ jatkuu – EHYT kutsuu uusia toimijoita mukaan

Hankkeen tulokset osoittavat, että lyhytkestoinen ja helposti saavutettava ryhmätoiminta voi tukea perheiden hyvinvointia ja sopii hyvin järjestöjen ja heidän vapaaehtoistensa toteutettavaksi.

”Vaikka hanke päättyy, työ ei pääty tähän. Meillä on nyt käytössämme toimiva toimintamalli, jo 140 koulutettua ohjaajaa sekä laaja yhteistyöverkosto. Toivomme, että mahdollisimman moni järjestö ja paikallinen toimija hyödyntää Perustana Perhe -mallia myös tulevaisuudessa.” summaa Heikkilä.

Tule mukaan hankkeen loppuwebinaariin kuulemaan tuloksista lisää!